”Lapsi on meille syntynyt, Poika on meille annettu, jonka
hartioilla on herraus, ja Hänen nimensä on Ihmeellinen,…”

Nimi Ihmeellinen on ylivertainen, suurenmoinen ja
ainutlaatuinen. Se on ensimmäinen nimi, jonka Jesajan kirjan yhdeksännen luvun viides jae Hänelle ilmoittaa. Annetuista nimistä muodostuu yhdessä kaiken kattava ja täydellinen kokonaisuus.

Hänen nimensä on myös Neuvonantaja. Kun kuljemme Hänen neuvojensa mukaan säästymme turhilta kompuroinneilta, mutkilta ja eksymisiltä. Mutta kukapa siinä onnistuisi. Hän on kuitenkin pitkämielinen ja ohjaa lapsensa mielellään oikealle
polulle. Joskus se käy kuin huomaamatta, joskus se vaatii vähän kovempia otteita, mutta Hänen ohjailunsa on aina meille parhaaksi.

Hänen nimensä on Väkevä Jumala. Se merkitsee mahtavaa, vaikuttavaa ja valtavaa. Hänelle on
kaikki mahdollista. On turvallista tietää, että Hän pitää koko maailmankaikkeutta hallinnassaan eikä mitään tapahdu Hänen tietämättään ja sallimattaan.

Hänen nimensä on Iankaikkinen Isä. Meillä on ihana etuoikeus kutsua maailmankaikkeuden
Luojaa ja hallitsijaa isäksemme. Hän on aina ollut ja tulee aina olemaan. Hän on kaikkialla läsnä oleva ja näkee jokaisen henkilökohtaisesti, yksilöllisesti. Hänen sylissään meillä on parhain turvapaikka ja lohdutus. Elämän myrskyjenkään pauhatessa ei tarvitse pelätä, kun käsi on Isän kädessä. Hän myös kantaa, kun itse ei enää jaksa kävellä. On hyvä muistaa, että Hänen tahtonsa meitä kohtaan on aina hyvä, paras mahdollinen. Hän ei haparoivintakaan lastaan hylkää vaan etsii eksyneenkin takaisin kotiin.

Hänen nimensä on Rauhanruhtinas. ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä
kanssa.” ”Rangaistus oli Hänen päällänsä, jotta meillä rauha olisi.” Jeesus sanoi: ” Rauhan minä
jätän teille, minun rauhani, sen minä annan teille…” Hän tuli kärsimään rangaistuksen meidän
pahuudestamme. Hänen kauttaan meille jokaiselle tarjotaan sovitusta synneistämme. Hänen
täytetyn työnsä ansiosta meitä myös kutsutaan sovintoon sekä Jumalan että ihmisten kanssa.
Loppujen lopuksi Hän tuo täydellisen rauhan sotien ja kaaoksen keskellä elävälle maailmalle.
Kun Hän, Rauhanruhtinas, ottaa lopullisesti ja konkreettisesti täyden hallintavallan, joka Hänelle kuuluu, koittaa ihana rauhan aika, jota ei ihmisvoimin rakenneta.

Vapahtajan monimuotoiseen ja kaiken kattavaan, ihanaan nimeen saamme tänäänkin turvata. Voimme luottaa, että sen nimen kantaja ei hylkää eikä jätä.

Joulun ilosanoma kaikukoon taas. ”Teille on tänä päivänä
syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus Herra.” Voimme iloiten
enkelien kanssa sanoa: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja
maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan Hänellä on hyvä tahto.”

Siunattua joulun aikaa ja iloista Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

Pirkko Kaskinen

Tulevia tapahtumia

Keski-Suomen naiset järjestävät Naisten kevään suunnittelukokouksen Vaajakoskella lauantaina 28.3. Kuulemme tästä tapahtumasta lisää alkutalven kirjeessä.

Lähetystyötä

Meillä oli sunnuntaina 7.12 myynnissä lasten ja pyhäkoulunopettajien tekemiä kortteja lähetystyön hyväksi. Kauppa kävi hienosti ja saimme Sierra Leonen ammattikouluille peräti 366€! Tosin myynnissä oli myös vaatteita, mitä oli jäljellä. Tällä vaatemyynnillähän olemme maksaneet näiden opettajien palkkoja. Laitan tähän vielä valikoimaa, mitä meillä on jäljellä. Voisiko näistä löytyä viime hetken joululahjavinkki?

Sierra Leoneen 13.1-29.4

Lähden Sierra Leonen matkalle 13.1-29.4. Uskon, että tämä on viimeinen pitempi matka, jolloin pidän pajoja ja teen yhteistyötä koulujen kanssa. Samalla puran pientä, kaunista kotiani lähetysasemalla eli compoundilla ja jaan sieltä pois omia tavaroitani. En tiedä sitten, mikä tulee olemaan sen talon käyttö jatkossa. Paljon olen sen hyväksi tehnyt, kuten rakennuttanut pihakeittiön ja viime reissulla päällystin sohvakalusteet. Rakennuksen katto on ollut kehnossa kunnossa ja viimeksi, kun olin lähdössä ja sadekausi alkoi, vettä tuli sisälle. Vähän epäilen, että sille asialle ei ole paljon tehty, ellei nyt pieniä korjauksia ihan viime tipassa.

Pihapiirin isossa talossa on asunut kirkkokunnan presidentin perhe. Tämä reissu on sikäli jännittävä, että johtaja vaihtuu minun maassa ollessani. Mitä nyt olen puhunut puhelimessa pastori Fornahin kanssa, hän vaikuttaa olevan aika allapäin. Hän on saanut kaiken, mihin asti kirkkokunnan puitteissa voi yltää ja tavalliseksi pastoriksi putoaminen on kova paikka. Mietin, mitähän hän keksii seuraavaksi. Hän on ollut hyvä, mutta voimakas johtaja. Suunta tulee varmasti muuttumaan.

On tuntunut jälleen hyvältä ja oikealta lähteä liikkeelle, hankkia matkalippu, viisumi, rokotukset ja malarialääkkeet. Asia, joka on kuitenkin ahdistanut minua, on ollut budjetin laatiminen. Jinnah Kampbellin mukava vierailu tapahtui vähän liian lähiaikoina, eikä Kehy-tilille ole tullut vielä riittävästi uutta rahaa.

Matkan kulut vaikuttavat kalliilta. Joudumme matkoillemme ottamaan vuokra-auton, koska kirkkokunnan autot ovat miltei kaikki pois kuvioista. Vuokra-autosta joudumme pajareissuilla maksamaan paitsi päivittäisen vuokran n.86 €, myös polttoaineet, ja kuskille yöpymiset ja päivärahat (ruoka). Vähän jo mietin, voisinko itse ajaa, mutta en halua tehdä sitä pääkaupunkiseudulla. Muualla ehkä uskaltaisin, jos ajamista ei jätetä pimeään aikaan. Kaikissa liikenteessä olevissa autoissa kun ei ole valoja. Tämä presidentti tuskin antaa minun ajaa. Vastuukysymys, hän on tähän asti vastannut. Toki haluaisin mahdollisimman monta pajaa pitää, kun kerran maahan menen. Jinnah myös odottaa sitä, koska näin hänenkin reissunsa ovat paremmin mahdollisia. 

Riisirahaa on myöskin vasta aika vähän. Viime reissulla iloitsin siitä, että riisirahaa oli antaa tai lähettää kaikille sitä tarvitseville opettajille. Moni perhe on vaikeuksissa ja olen kuullut, että hintojen noustua kaikissa perheissä ei pystytä syömään joka päivä. Riisirahalla voimme auttaa edes näitä palkattomien opettajien perheitä. Joku saattaa tulla pajaan innostuen siitä, että olemme jakaneet välipalaksi päivittäisen keksipaketin ja pari juomaa. Useimmiten se keksipaketti on viety tuliaisiksi kotiin. Tällä kertaa saatamme muuttaa välipalankin rahaksi.

Kiitos, jos pystyt avustamaan kehy-tiliämme. Olen myös usein saanut mukaan sellaista rahaa, jolla voin auttaa ihmisiä hankkeen ulkopuolella. Kiitos myös siitä.

Vaikka puhun nyt viimeisestä reissusta, olen melko varma siitä, että Sierra Leonen asioista en pääse eroon elinaikanani. Siitä pitävät huolen muutamat jakamani whatsapp-numerot. Kehy-tili pysyy siis voimassa myös matkan jälkeen ja toivon, että jatkamme tärkeän ja rakkaan yhteistyökumppanimme tukemista rahallisesti ja rukouksin. Toki voin pienellä reissulla vielä viedä niitä klinikoiden vauvanvaatteitakin!

Iloista ja siunauksellista joulunaikaa

Lähetän jouluterveisiä Tampereen seurakunnan naistenpiirin pikkujoulukuvien kera.

Luotojen rukousaiheet

Liisa Luoto piti pikkujoulussamme hartauspuheen, josta kuva.

Seuraavassa hän kertoo perheensä rukousaiheita:

• Että työ etenisi hyvällä vauhdilla eteenpäin. Tuomolla käännöstyön alla ovat Tuomarien kirja ja myöhemmin keväällä aloitetaan myös Hesekielin kirjaa.
• Minun työharjoittelujaksoni menisi hyvin.
• Joululomalla voisin hieman levähtää, kun on ollut kyllä aikamoinen kiireinen syksy. Voimat itselläni alkavat olla finaalissa. Eli loma tulee tarpeeseen!
• Kiitosaiheina tänä vuonna käännettävänä olleet kirjat eli 3.Mooseksen kirja ja Danielin kirja, jotka saatiin valmiiksi ja julkaistua ennen joulua puhelinsovelluksessa.
• Kiitämme kaikesta Jumalan huolenpidosta ja johdatuksesta, erityisesti uudesta vuokra-asunnosta lähempää lasten koulua.

Blogin kokosi Raili Huhtala

On hyvä olla yhdessä, kun ilmapiiri on hyvä. Minulle on jäänyt hyvä mieli viimeisistä tapaamisistamme ja niiden tunnelmasta. Ei sillä, ettei meillä aikaisemminkaan mitään ongelmia yhdessä ole ollut. Jotenkin vaan viime kesän leiri ja syksyn tapaaminen olivat erityisen lämpöisiä. Oma kokemukseni on, että olen saanut osakseni hyväksyntää, hoivaa ja lämpimiä ajatuksia.

Toivon, että näin on myös sinun ja muiden kohdalla. Olemme erilaisia. Toiset kaipaavat enemmän seuraa kuin toiset. Toiset mieluummin seurailevat muiden juttuja ja tekemisiä. Toivon, että koet silti saavasi olla rauhassa omana itsenäsi. Jos näin ei ole, meidän pitää Sovinto-teemaa jatkaa uuden teeman rinnalla vielä tulevan vuoden puolella. Olisi kiva kuulla sinun palautettasi aiheesta. Näihin blogeihin voi kommentoida ja kirjeisiin vastailla.

Yhdessä rukoileminen tuo sopua. Yhteistä rukousta on välillä tietoisesti lisätty ohjelmaan. Tiedän senkin, että kaikki eivät välitä avautua omista rukousaiheistaan. Rukoushetkiä voi viettää niin monella tavalla ja kuitenkin kokea, että Jumala on läsnä.

Jos me satsaamme siihen, että olisimme ystäviä toisillemme, paljon enemmän niin tekee Jumala. Jos me osoitamme hyvyyttä, sylintäydeltä hyvyyttä ja rakkautta on Jumalalla. Hän kuuntelee, eikä Hän unohda ja ohita meitä.

Sopuisat sanat ja teot antavat elämäämme siunauksen.                                                             

”Lopuksi: Olkaa kaikki yksimielisiä ja myötätuntoisia, osoittakaa veljesrakkautta, olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä. Älkää kostako pahaa pahalla älkääkä herjausta herjauksella. Päinvastoin siunatkaa, sillä siihen teidät on kutsuttukin, että perisitte siunauksen.”               1.Piet.3: 8-9

Kiitos ystävyydestäsi!

Raili Huhtala

Kohtaamisia sovinnon hengessä

Baptistinaisten syysleiri pidettiin 27.-28.9.2025 Peräseinäjoella, Ahonniemen leirikeskuksessa. Paikalla oli ympäri Suomea tulleita naisia 34 henkeä.

Vetovastuussa olivat Pohjanmaan naiset (Virpi, Ritva, Senni, Marjo, Leena, Heli ja allekirjoittanut).

Olimmekin kokoontuneet yhteen ennen leiriä pariinkin otteeseen suunnittelemaan ohjelmaa ja leirin runkoa. Yhteistyö vaasalaisten, jurvalaisten, kauhajokisten ja seinäjokisten kanssa oli saumatonta ja tehokasta. Olimme ihan oikea ”dreamteam”.

Leirin teema oli Sovinnon Suuri Päivä, ja päivät avasi emeritusbaptistinainen Laihialta, Raija ”Mami” Viljanmaa ystävättärensä Sirkka-Liisa Kenttan kanssa.

Raamattuopettaja Anneli Lohikko johdatteli meitä lauantain opetustuokiossa Vanhasta Testamentista Uuteen Testamenttiin, ja hän kertoi kuinka profeetat jo alusta lähtien olivat tuoneet systemaattisesti esille ilmoitusta Kristuksen tulosta maailmaan. Sunnuntaina sielunhoitoterapeutti Eija Kuula puhui meille sovinnon merkityksestä. Sovinto tulee löytää ensin itsensä kanssa ja Jumalan edessä. Sen jälkeen on helpompi löytää sovinto myös naapurin kanssa.

Leirikeskus sijaitsi järven rannalla, ja vapaina hetkinä kuvasimme kilvan kännyköillämme vuoroin auringonlaskua ja -nousua sekä rannan upeaa ruskaa. Rannalla vedettiin myös Isä Meidän -kanava rukouspolkutyyppisesti. Toisessa kanavassa sisätiloissa askarreltiin herkänkauniita paperikukkia.

Lauantaina alkututustuminen leiriläisiin tapahtui leikkisässä hengessä. Illalla lämpeni rantasauna ja ohjelmassa oli uintia ja makkaranpaistoa. Sitä ennen pidettiin Elämäni Biisi-tyyppinen viihdyttävä hengellisten laulujen visa.

Sunnuntaina hirsikappelissa pidetyn hartaushetken jälkeen saimme vieraita. Lähetystyöntekijä Raili Huhtala ja lähetti sekä koulutuskoordinaattori Jinnah Kampbell ottivat ohjakset käsiinsä, ja he kertoivat meille kuulumisia Sierra Leonen lähetyskentältä.

Leiriläisten palautteiden mukaan leiri oli onnistunut hyvin.

Ensikertalaisena sain tutustua moneen uuteen ystävään. Palautteissa kiiteltiin hyvää ilmapiiriä, ja sitä, että moni sai uuden ystävän, tai useammankin.

Ystävyys ei tunne sukupolvirajoja. Meitä oli koolla niin äitejä kuin isoäitejä, niin tyttäriä kuin sisaruksiakin, ja niin vaimoja kuin naimattomia naisia. Kohtaamiset olivat luontevia ja helppoja.

Kotimatkalla Peräseinäjoen läpi ohitimme paikallisen nuorisoseurantalon, jonka nimi oli, kuinkas ollakaan ”Sovintola”. Sovinnon teema vilkkui esiin vielä sielläkin. 🙂

Ahonniemen leirikeskusta ei illalla ja aamuvarhain peittänyt vain syksyn vahva sumu, vaan myös naisten hartaiden rukousten suoja ja Taivaan Isän siunaava käsi.

Kiitos kaikille leiriläisille hienosta viikonlopusta.

Isa Maria Söderudd, Vaasa

Isa Maria on kuvassa keskellä yhdessä muiden Vaasan naisten kanssa. Isa Maria valittiin uutena naistentyön johtokuntaan. Siunausta!

Jinnah nautti kanssamme yhteydestä naistenpäivillä

Jinnah Kampbellin kolmeviikkoinen Suomen vierailu on nyt onnistuneesti ohi. Hartaasti suunniteltu reissu piti sisällään vierailun viiteen seurakuntaan ja kaupunkiin, kolmelle koululle, maatilalle, kanalaan, suomalaiseen metsään ja tulille, saunaan useita kertoja, jalkapallo-otteluun, ystävien koteihin, kauppakeskukseen ja kirpputoreille, suomalaiseen terveydenhoitoon ja nyt viimeisimpänä tämä naistenpäiväreissu.

Jinnah on sosiaalisesti lahjakas ja helposti lähestyttävä ja varmasti moni teistä tekikin tuttavuutta hänen kanssaan. Hän sai lisää lämpimiä muistoja. Toki hän toivoo työnsäkin puolesta, että jotkut näistä yhteyksistä jatkuvat. On hyvä, että me tunnemme yhteyshenkilömme siinä maassa hyvin, jotta jo 50 vuottaan juhlittu yhteistyö Sierra Leonen baptistien kanssa voi jatkua edelleen, vaikka itse lopettaisin tämän kulkemisen.

“Arvostin suuresti aikaa, jonka vietin Suomen baptistinaisten konferenssissa. Päivät olivat täynnä huolenpitoa, yhteyttä ja rohkaisua, joka vahvisti minua henkilökohtaisesti. Vieraanvaraisuutenne ja sisarellinen rakkautenne olivat todistus Kristuksen läsnäolosta keskuudessanne.” Jinnah kirjoittaa näin palautekirjeessään. Julkaisen sen ja teen jutun hänen vierailustaan mahdollisimman pian baptisti.fi -sivustolle.

Jinnah kokee, että naiset ovat avustaneet paljon taloudellisissa haasteissa ja se on varmasti totta. Yksi tällainen uusi haste on, miten löytää kannatus kolmelle ammattikoulujen opettajalle, joiden kouluissa on valmistettu vaatteita, joita Suomessa olen myynyt. Vaatteiden myynnistä kertyneet rahat on jo käytetty tähän tarkoitukseen.                                       

Jos haluat osallistua palkattomien ammattikoulujen opettajien kannatukseen, jota lämpimästi toivon, voit laittaa lahjasi Kehy-tilille Suomen Baptistikirkko FI33 1581 3000 1150 70 viitteellä 22004 (vaatteet).

Muistathan rukouksessasi Jinnahin työtä ja myös uutta Sierra Leonen hanketta, joka koskee minua. Alan suunnitella matkaa Sierra Leoneen joulun jälkeen noin neljän kuukauden jaksolle. Myös tämä hanke tarvitsee rahaa. Tilinumero on sama ja viite 201715 (Railin hanke ja EBMI:n lähetystyö)

Jinnahin ajatuksia muistiin merkitsi Raili

Liisa Luoto on lähetystyöntekijänä kotimaan jaksolla

Olisin halunnut olla mukana naistenpäivillä, mutta olin appeni Erkki Luodon 80v- synttäreillä.

Elokuussa aloitin koulunkäynninohjaajan koulutuksen, joka kestää noin 8 kk. Ensimmäiset viikot oli lähitunteja koululla ja nyt olen ollut työharjoittelussa koulussa. Ohjattavanani ovat 2. ja 5.luokkalaiset ja on ollut mukavaa. Olen tykännyt todella paljon työskennellä lasten kanssa. 

Omat lapset ovat viihtyneet koulussa ja päiväkodissa.

Kiitosaiheita Tuomon työstä:

Uusi paikallinen kääntäjä on päässyt hyvin mukaan työhön ja työskentelee Tuomon kanssa Tuomarien kirjan parissa ja myös kouluttautuu tekstin tarkastajaksi. Pyydämme rukousta hänen työhönsä ja koulutukseensa.

Kiitämme myös muiden VT:n kirjojen etenemisestä, mm. Danielin kirja ja 4. Mooseksen kirja ovat lopputarkastuksessa.

Kiitämme, että Tuomo on voinut työskennellä Tampereen Baptistikirkolla ja sai hankittua hyvin edullisesti seisontapöydän, joka auttaa työskentelemään ergonomisemmin.

Kiitämme isomman asunnon löytymisestä lähempänä lasten koulua.

Rukousaiheita:

Rukoilkaa tiimimme johtajan puolesta, jolla on alkamassa syöpähoidot.

Talouden kannatus on ollut puolen vuoden ajan 90%. Rukoilkaa, että saisimme muutaman uuden kannattajan, sillä Suomessa meillä menot ovat suuremmat kuin tulot.

Rukoilkaa, että pysyisimme terveenä.

Ruskakuvat ovat Liisa Luodon albumista. Hän nauttii itselleen harvinaisesta ruskasta Suomessa.

Tulevia tapahtumia

Baptistinaisten kansainvälistä rukouspäivää vietetään maanantaina 3.11. Toivomme naistenpiireissä hiljennyttävän näihin maailmanlaajuisiin rukouksiin. Lähetämme rukousaiheet myöhemmin.

Lopuksi vielä terveisiä Vaasasta:

Olen lukenut mielenkiinnolla Pekka Luukkalan kirjaa ”Kirjoitukset puhuvat minusta. Aarteita vanhoista juutalaisista lähteistä.” Kirjassa käydään läpi järjestelmällisesti Vanhan testamentin tapahtumat, joissa Messias, meidän herramme Jeesus on ollut läsnä.

Erityisesti minua puhutteli, miten risti on ollut mukana juutalaisissa tavoissa. Meille kristityille nuo Jumalan antamat tarkat ohjeet juutalaisista palvelumenoista ovat usein käsittämättömiä ja vieraita, mutta niihin kätkeytyy Jumalan tarkkaan suunnittelema pelastustyö, jonka Jeesus ristillä toteutti.

Jumala oli antanut tarkat ohjeet, miten esim. erilaisia uhrien heiluttamisia tehtiin. Heiluttaminen oli tehtävä heprean kielen aakkosten viimeisen kirjaimen eli TAW- kirjaimen muotoon. Vanhan testamentin aikana se oli ristin muotoinen. Heiluttamisessa papin oli otettava uhri käsiinsä, nostettava se ylös, laskettava alas ja hartioiden kohdalla siirrettävä se oikealta vasemmalle. Tämä oli siis ristin muotoon tapahtuva ja tehtävä 7 kertaa. Myös temppelissä oli veri pirskoiteltava ristin muotoon.

Kun ylimmäinen pappi vihittiin virkaansa, niin hänen päällensä kaadettiin n. 4 litraa öljyä tekemällä ristinmerkki. Maria kaatoi aikanaan Jeesuksen päälle n. 4 dl öljyä voidellen näin Herramme ruumiin ennen kuin Hän astui Ylipapin virkaan uhraamalla itsensä.

Pääsiäislammaskin tuli paistaa tarkan ohjeen mukaan ristin muotoisella vartaalla ja Mooses nosti vaskikäärmeen tankoon, jossa oli poikkipuu. Näin jäivät henkiin kaikki ne, jotka käärmeiden puremisen jälkeen katsoivat siihen. Näin myös Jeesuksen puoleen kääntyvät pelastuvat ja saavat iankaikkisen elämän.

Pitkänperjantain aamuna klo 9 (kolmas hetki) temppelissä uhrattiin pääsiäiseen kuuluva uhri. Aika oli sama, jolloin Jeesus naulittiin ristille. Klo 15 (yhdeksäs hetki) temppelissä uhrattiin ns. juhlauhri, jonka jälkeen ylimmäinen pappi laittoi suitsuketta kultaiselle alttarille ja sanoi: ” Se on täytetty.” Samaan aikaa kuului Herramme Jeesuksen viimeiset sanat ristillä: ”Se on täytetty!” 

Jeesuksen uhraama sovitusuhri koskee koko ihmiskuntaa. Se on meistä ihmisistä riippumaton, Jumalan antama lahja. Joku on viisaasti sanonut, että sovitus on mielen muutos Jumalan sydämessä, ei ihmisen, ja että Jumala ei harkitse jokaisen ihmisen kohdalla erikseen, saako ihminen syntinsä anteeksi vai ei. Jumalan puolelta sovitus on jo kokonaan valmis eikä siitä enää voi neuvotella, vaan se on jo täydellisesti tehty ristillä ja annetaan lahjaksi. Meidän jokaisen henkilökohtaiseksi tehtäväksi jää valita, ottaako lahjan vastaan vai ei.

Jumala haluaisi, että me kaikki ottaisimme Hänen tarjoamansa lahjan vastaan.

Näin sanoo Herra Jumala: ”Minäkö haluaisin, että jumalaton kuolee? Enkö ennemmin halua, että hän kääntyy ja saa elää” Hes.18: 23

Kuningas Daavid rukoili katumuspsalmissaan: ” Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin.” Psalmi 51:9

Jumalamme lohduttaa meitä Jesajan kautta: ” Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuran punaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.” Jes 1:18 1932/1938 käännös

Jumala siis lupaa puhdistaa meidät kaikista synneistä, niin vanhoista synneistä, joita kuvaa kuivunut ruskea veri ja uusista synneistä, joita kuvaa tuore punainen veri.

Vielä Hän lupaa: ” Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden enkä sinun syntejäsi muista.” Jes 43:25

”Minä pyyhin sinun rikkomuksesi kuin pilven, sinun syntisi kuin pilviverhon. Palaa minun luokseni, sillä minä olen lunastanut sinut vapaaksi.” Jes.44:22

Hartauskirjoituksen kirjoitti Irmeli Torro. Hän on naistenleirillä otetussa kuvassa vasemmassa reunassa.

Lämminhenkinen leiri lämpöisessä säässä

Oli antoisaa olla pitkästä aikaa naistenleirillä alusta loppuun saakka. Sää suosi meitä ja seura oli mitä mainioin, eikä lopulta haitannut, vaikka leiri oli pienehkö. Usein olen vaan piipahtanut leirillä päiväseltään, kun olemme olleet kotimaassa kesällä, mutta siinä ajassa ei oikein ole päässyt tutustumaan ihmisiin hyvin, eikä vaihtamaan kuulumisia jo tuttujen kanssa.

Tällä kertaa minulla ei ollut mitään tietoa, ketä leirille oli tulossa vastuuhenkilöiden lisäksi. Tiesin vain, ettei nuorempia (lue: kolmi-nelikymppisiä) naisia tule kuin ehkä muutama. Mutta en antanut sen häiritä, vaikka ei ollut ns. “omaa kaveria” siellä kuin yhtenä päivänä.

Ryhmäkuvat on otettu lauantaina, joten kuvista puuttuvat torstain ja perjantain päiväkävijät.

Parasta naisten leirillä oli yhteishenki ja tunnelma, kun saimme vain olla naisten kesken, olla hyväksyttyjä ja huomioida toinen toisiamme. Itseä ilahdutti, kun mukana on ollut pari vanhempaa sukupolvea edustavaa naista eli Kirsti ja Eija, ja heidän näkeminen toi minulle turvaa ja levollista mieltä. Aamulla oli mukava aloittaa päivä aamujumpalla ja Jumalan sanalla ja aamupalan jälkeen istahtaa Raamattutunnille oivaltamaan uusia näkökulmia vuoden teemasta, joka on Sovinto.  Nautin paljon Gunillan Raamattutunnista, jossa hän käsitteli aihetta käyttäen sekä Vanhaa testamenttia että Uutta testamenttia opettaen, kuinka Jumala on sovittanut meidät, ja että kuinka meidän on elettävä sovinnossa myös toistemme kanssa. Eija toi sielunhoidollisen näkökulman esiin sovinnosta ensin ihmisen ja Jumalan välillä ja sitten, kuinka voimme elää sovinnossa toistemme kanssa Jumalan avulla.

Tyttäreni Helinä nautti myös, kun sai viettää aikaansa leirillä, ja hänen mielestään oli parasta, että sai uida ystävänsä kanssa melkein 22.00 asti viimeisenä iltana, ja osallistua juhlaillalliseen, joka oli naistenleirin huipentuma! Kaikki naiset pukeutuivat parhaimpiinsa ja kaikilla oli iloinen ja juhlava mieli.

Kaiken kaikkiaan leiri onnistui hyvin, josta erityinen kiitos leirin vetäjille Sennille ja Railille, joka uhrasi aikansa keittiöllä ja myös iso kiitos Rajalan Liisalle ja Deborahille, jotka tulivat avuksi Railille keittiöön – ilman niitä naisiä leiri ei olisi onnistunut! 

Juhlaillallisen alkupaloiksi oli vuohenjuustoleipää salaattipedillä.

Lämpimäksi ruuaksi tarjoilimme lihamureketta.

Jälkiruoaksi joimme leivoskahvit.

Leiriterveisiä meille kertoi Liisa Luoto.

Seuraavan kerran naiset tapaavat Pohjanmaan naisten järjestämillä naistenpäivillä. Tervetuloa mukaan!

Lähetystyön rukousaiheet

Muistamme Luotojen perhettä, joka on asettunut Suomeen ainakin vuodeksi. Helinä on aloittanut ensimmäisen luokan Tampereen kristillisessä koulussa. Eelis aloitti saman pihapiirin päikyssä ja Liisa aloitti opinnot koulunkäynninohjaajaksi. Tuomo jatkaa raamatunkäännöstyötä etänä kotoa käsin.

Sierra Leonen lähetystyön 50-vuotisjuhla pidetään Vaajakoskella sunnuntaina 14.9 klo 12. Aivan näinä päivinä selviää, saako Jinnah Kampbell viisumin tullakseen vieraaksi juhlaan. Toivon hartaasti, että hakemuksesta ei tule kolmatta suurta pettymystä hänelle, itselleni ja meille.

Blogin kokosi Raili Huhtala.

SOVINTO on tämän vuoden teema. Makustelin sitä oikein mielessäni, niin SOVINNON SUURI PÄIVÄ laulu muistui heti. Sovinnon jokaiselle Jeesus on ansainnut.

Tuhlaajapoika -vertauksessa nuorempi poika vaatii osansa isän omaisuudesta ja lähtee huvittelemaan. Isä varmaan loukkaantuu pojan käytöksestä. Poika tuhlaa kaiken omaisuutensa ja vieläpä siihen maahan tulee nälänhätä ja poika joutuu kärsimään puutetta. Hän päätyy sikopaimeneksi ja nälkäänsä hänen tekisi mieli syödä palkoja, joita sioille annettiin, mutta hänelle ei annettu edes sikojen ruokaa. Silloin poika katui tekemäänsä ja päätti palata isälleen palkkalaiseksi. Pojan ollessa vielä kaukana, isä näki hänen tulevan ja antoi anteeksi. Pojan kunniaksi pidettiin ilojuhlat, puetettiin parhaimpiin ja laitettiin sormus ja kengät. Myös meidän Taivaallinen Isämme on meitä kohtaan paljon armahtavaisempi, mitä me ansaitsisimme, Jeesuksen maahan vuotaneen veren tähden.

Kol 3:13 ”Kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos jollakulla on moitetta toista vastaan. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.” Raamatussa korostetaan anteeksiantamista anteeksipyytämisen sijaan. Tietenkin pitää pyytää anteeksi, jos tietää tehneensä väärin tai loukanneensa jotain toista.

Vuorisaarnassa sanotaan: ”Jos siis tuot lahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotain sinua vastaan, niin jätä lahjasi ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa ja mene sitten uhraamaan lahjasi. Tee pian sovinto riitapuolesi kanssa,..”

Matt 18:21–35 kertoo, montako kertaa täytyy antaa anteeksi. Taivasten valtakunta on verrattavissa kuninkaaseen, joka vaati palvelijoilta tilitykset. Palvelija oli velkaa kuninkaalle kymmenentuhatta talenttia, joita hän ei olisi millään pystynyt maksamaan. Herran tuli sääli tätä palvelijaa ja hän antoi velan anteeksi. Mutta mentyään ulos palvelija tapasi toverinsa, joka oli hänelle pienen summan velkaa. Sitä hän ei antanutkaan anteeksi, vaan heitätti miehen vankeuteen. Eikö myös hänen olisi tullut antaa anteeksi, kun juuri itsekin sai anteeksi? jae 35: ”Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi.” Jeesuksen sovintouhri on myös niin suuri, ettemme pysty sitä maksamaan. Jumala antaa meille sen vuoksi anteeksi.

On helpompi antaa anteeksi esim. toisen pienet tönäisyt kuin sellaiset sydänjuurissa tuntuvat loukkaukset. Anteeksi antaminen voi vaatia tietyn ajan. Mutta se voi olla vapauttava kokemus. Pitää antaa anteeksi myös itselleen. Siitä on raamatussa vaikka Luuk 10:25–28. Jeesus vastaa: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sielustasi, kaikella voimallasi ja kaikella ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Jumala haluaa, että hänen luominaan annamme arvon myös itsellemme.

Lastenhoitajana näen päivittäin lasten välisiä kahnauksia, joihin yrittää sanoa: Sopikaa nyt riitanne ja pyytäkää anteeksi. Toisille lapsille se pyytäminen on tosi vaikeaa ja sen myöntäminen, että on tehnyt väärin. Toisille se taas on automaatti. Mietin, katuuko hän sitä oikeasti vai sanooko vain päästäkseen tilanteesta.

Hyvää ja siunattua kesää kaikille, toivottaa Ritva Palomäki

Naisten kesäleiri

Näet kesäleirin tiedot alla olevasta kutsusta. Leiri pidetään tänä kesänä Lähdekorvessa. Paikka voi olla jollekin vieras, mutta kyllä se tutuksi tulee. Lähdethän leirille!

Tässä vielä ilmoittautumislinkki: https://forms.gle/fup3ii7aYK6pEpC37

Lähetystyöterveisiä Luodoilta

Luodon perhe valmistelee muuttoa Suomeen. He tyhjentävät asuntoaan, koska eräs perhe tulee siihen siksi ajaksi asumaan. Kesäkuussa he yrittävät viettää pakkaamisen keskellä aikaa ystävien kanssa ja sanoa hyvästit ainakin vuodeksi ellei pidemmäksi. 

Luodot tulevat Suomeen 3.7 ja pääsevät muuttamaan Tampereen asuntoon 12.7. Sen jälkeen heillä on kesälomaa ja he palaavat työarkeen elokuussa. Liisa aloittaa opiskelut koulunkäynninohjaajaksi ja lapset menevät kouluun ja hoitoon. Tuomo aloittaa myös työtään elokuusta lähtien. Liisa yrittää tulla joksikin päiväksi naistenleirille!

Muistetaan matkavalmisteluja!

Liisa on tätä kirjoitettaessa juuri viettämässä omia synttäreitään. Siitä muutama kuva.

Lähetystyöterveisiä Sierra Leonesta

Jinnah Kampbell ei sitten taaskaan saanut viisumia, eikä päässyt Suomeen vierailemaan eikä Ranskaan EBMI:n lähetyskonferenssiin. Osallistuin konferenssiin kuitenkin Jari Portaankorvan kanssa ja tapasin siellä Sierra Leonen baptistikirkon presidentin Joseph Fornahin. Päivien teema ”Autuaita ovat rauhantekijät” antoi itselleni paljon ajateltavaa ja on hyvin tähän aikaan sopiva.

Jinnah oli toki epäämispäätöksestä kovin pettynyt. Lohdutuspalkinnoksi hän vietti perheineen 5-vuotishääpäivää majassa meren rannalla. Kirkkokunnan hallituksessa olemme puhuneet, että ehkä vielä yhden yrityksen matkasta Suomeen teemme, kun Sierra Leonen lähetystyö viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlaa. Rukoilethan johdatusta suunnitelmissa. Kiitos siitä!

Kuulumisia kokosi Raili Huhtala

Luuk. 24:13-35

Kaksi opetuslasta kulkee tietä Jerusalemista Emmaus-nimiseen kylään. Toinen heistä on Kleopas, joka ehkä asui tuolla Emmauksessa. Toinen heistä on nimeämätön.

Jeesus tunsi heidät. Jeesus tunsi heidän tilanteensa ja tiesi heidän epätoivonsa. Jeesus seurasi heidän kannoillaan ja liittyi seuraan. Opetuslapsille kulkija oli vain muukalainen.

Jeesus herätti keskustelua opetuslasten kanssa. Hän kuuli tai muuten tiesi heidän puheensa ja kysyi aiheesta, Jerusalemin tapahtumista, lisää kysymyksiä. Miehet osasivat vastata aivan oikein. He tiesivät kaiken naisten, opetuslasten ja enkelien todistuksesta, ja ylösnousemuksesta. Tämä totuus ei kuitenkaan tehnyt heitä vapaaksi ja iloiseksi, vaan he olivat murheissaan. He eivät ymmärtäneet.

Jeesus ei ilmoittanut itseään heille tyyliin ”Da-daa, it is me!” Hän vie heidät takaisin kirjoituksiin. Heidän sydämensä ”paloivat”, kun he kuulivat innostavaa saarnaa. He eivät silti päässeet ymmärrykseen. Heidän silmänsä eivät avaudu.

He eivät kuitenkaan halua päästää tätä muukalaista menemään. Jotakin erilaista hänessä oli. Hän murtaa majapaikassa leivän ja he ymmärtävät sanojen ja teon yhteyden, ja se koskettaa heitä. He tunnistavat Vapahtajan. He ovat valmiit ryntäämään heti takaisin Jerusalemiin kertomaan oman todistuksensa: ”Jeesus elää!”

Jeesus kulkee myös sinun matkassasi mukana. Oletko valmis, että hän ilmestyisi ja koskettaisi sydäntäsi, ja odotatko sitä? Me tunnemme kyllä Sanan. Jeesus on valmis tuomaan siihen elämän ja valon, ja hän tahtoo lähettää sinut ja meidät jakamaan sitä:

”Jeesus on kuollut ja sovittanut meidät. Jeesus on noussut kuolleista. Hän tuntee tiemme ja hän on kanssamme. Ja Jeesus tulee takaisin!”

Lainasin kirjoitukseeni ajatuksia skotlantilaiselta Alan Donaldsonilta, joka on EBF:n pääsihteeri. Hän kirjoitti hartauden Euroopan baptistiliiton pääsiäisen jälkeisessä kiertokirjeessä.

Alun perin hartaustekstin piti tulla ennen pääsiäistä toiselta johtokunnan jäseneltä, mutta sairaustapauksen tähden laitan kirjeen nyt näin tulemaan pääsiäisen jälkitunnelmissa.

SOVINNON KEVÄTPÄIVÄT TURUSSA 29.-30.3.2025

Meitä kokoontui aamulla parisen kymmentä naista majoituspaikkana toimivan birgittalaissisarten vieraskodin eteen. Pirkko Kaskinen oli yhdessä Hanna Rein ja Turun naisten kanssa suunnitellut meille kaksipäiväisen ohjelman, jossa tutustuimme monipuolisesti Turun keskikaupunkiin jalkapatikassa sekä useisiin kirkkoihin.

Aloitimme lounaalla Tähtibaarissa. Ensimmäinen tutustumiskohde oli majoituspaikkamme kirkko, Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin katolinen seurakunta.

Kävelimme yhdessä Betel-kirkkoon, joka on nykyisin adventtiseurakunnan käytössä. Saimme sielläkin esittelyn ja päiväkahvia. Hanna Rei piti meille alkuhartauden. Pidimme tiloissa baptistinaisten kevätkokouksen, jonka päätöksistä mainitsen tuonnempana.                        

Kokouksen jälkeen menimme taas syömään, pizzalle. Haukan Kirstikään ei ole varmaan usein ollut ulkona syömässä, saatikka pizzalla. Meillä oli hauskaa!  

 

Illan pimetessä teimme pitkän kaupunkikierroksen ”tois pual jokke”. Sapatin päätyttyä kävimme tutustumassa juutalaiseen synagogaan, joita Suomessa on vain kaksi. Meidän kysymyksiämme riitti niin, että yö alkoi joutua. Tosin osalle ryhmästä oli varattu autokyyti takaisin majapaikkaan. Kaiken kaikkiaan autolla kulkevat saivat Turusta hieman erilaisen kaupunkikuvan.             

Yö sujui hyvin luostarin huoneissa ja nautimme yksinkertaisen, mutta maukkaan aamupalan. Tapasimme Leanderin pariskunnan, joka on kuulunut seurakuntaamme Tampereella. He olivat tulossa katoliseen messuun ja ovat nyt tuon seurakunnan jäseniä.                 

Osa meistä lähti jälleen jalkaisin taittamaan tietään Turun baptistiseurakuntaan. Osallistuimme jumalanpalvelukseen, jossa Olavi Eskola saarnasi ja tuttu säestysryhmä johti laulua. Sain itsekin kertoa Sierra Leonen lähetystyöstä.     

Kokouksen jälkeen istuimme rauhassa keittolounaalla. Pirkko kierrätti meitä vielä ”täl pual jokke” ja Tuomiokirkolla. Kulttuurin tuntemusta Turun kaupungista kertyi runsaasti näiden Pirkon asiantuntevien kierrosten avulla. Toki kertyi myös askelia kunnon kannalta!

Oli aika lähteä kotiin. Lämmin kiitos turkulaisille monipuolisesta ohjelmasta. Oli hauskaa tavata siskojamme ajan kanssa ja vaihteeksi näin urbaanissa ympäristössä.

                                                                                                                                                    

KEVÄTKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

• Hyväksyimme edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.
• Suunnittelimme kesäleiriä. Se pidetään Lähdekorvessa 24.-27.7. Toiminnallinen vetäjä on Senni Sillanpää ja raamattutunnit pitää Gunilla Koponen. Alustajiksi ovat tähän mennessä lupautuneet Eija Kuula ja Virpi Sillanpää, mutta muitakin vielä tiedustellaan. Raili hoitaa emännyyden yhdessä kumppanien kanssa. Leirin hinnan päättää johtokunta. Muistelimme lämmöllä Kesärantaa, joka on paikkana ollut naisille tärkeä ja olemme pitäneet lukuisia leirejä siellä tähän asti.
• Syyspäivät pidetään Seinäjoen seurakunnan Ahoniemen leirikeskuksella 27.-28.9. Ohjelmavastuussa ovat Pohjanmaan naiset.

LÄHETYSTYÖN TERVEISIÄ

• Sierra Leonen baptistikirkon koulutyön koordinaattori Jinnah Kampbellin vierailua Suomeen on suunniteltu 25.5 -2.6. Hän vierailee seurakunnissa Vaasassa 25.5, Turussa 27.5 sekä Tampereella ja Vaajakoskella 1.6. Tervetuloa kuuntelemaan kauempaakin ja tutustumaan häneen. Tällä vierailulla toivon olevan merkitystä läheisen yhteistyön jatkumiselle tämän perinteisen lähetysmaamme kanssa. Jinnah ei ole vielä saanut viisumia, joten tämän reissun puolesta pitää rukoilla! Jutun Jinnahista voit lukea sivuilla Baptistikirkko verkossa
• Liisan ja Tuomon perhe on tulossa heinäkuulla Suomeen ainakin vuodeksi, kun Helinä aloittaa koulun. Rukoillaan, että asuntoasia järjestyisi. Asunto menee vuokralle myös kohdemaassa. Rukoillaan, että Tuomo saa työnsä hyvään vaiheeseen, jotta on helppoa vaihtaa maisemia. Rukoillaan, että heillä on tänä keväänä hyvää aikaa rakkaiden ystäviensä kanssa heitä hyvästellessään.

Tällä kertaa blogin laati kokonaisuudessaan Raili Huhtala.

Tämän vuoden Suomen Baptistinaisten teemana on sovinto. Voisiko ajankohtaisempaa aihetta olla tässä maailmassa, jossa sovinto on lähes kaikkien huulilla. Kaipaamme sovintoa Ukrainaan, sovintoa Lähi-Itään, sovintoa Afganistaniin jne. Samaan aikaan ahneus ja valta ovat sokaisseet vallan kahvassa olevia, ja pelkäämme, että syntyy uusia konflikteja ja sotia. Jopa oma maamme on joutunut varautumaan mahdollisiin uhkiin.

Klaus Härön elokuva Ei koskaan yksin avasi silmäni näkemään, että myös oman rakkaan kotimaani kädet ovat veren tahrimat. Toki olen tiennyt, että myös Suomi lähetti maahamme turvaan tulleita juutalaisia takaisin suoraan kuolemaan, mutta syyttävän sormeni olen osoittanut vain Hitlerille syystä, että hän tuhosi miljoonia ja Suomi palautti ”vain” kahdeksan. Mutta eihän yhden ihmisen suru tapetusta läheisestä, isästä, äidistä tai lapsesta ole vähäisempi kuin kollektiivinen suru miljoonista syyttömänä surmatuista, joten mielestäni Suomen syntitaakka ei ole vähäisempi. Joutuihan ihminenkin eroon Jumalasta puraistuaan vain kerran hedelmästä.

Ja kannammehan myös mukanamme oman maamme synkkää historiaa 100 vuoden takaa. Sisällissota, jossa kansalaiset jaettiin punaisiin ja valkoisiin, kosketti jokaista perhettä. Jakoa tehtiin suvuittain ja jopa perheittäin. Mm. papit toimivat ”tuomareina” valiten kuka edusti mitäkin väriä. Isosetäni haettiin keskellä yötä lahdattavaksi, koska näytteli työväenyhdistyksen teatterissa, ja pappi oli tähän viitaten merkinnyt hänet punaiseksi. Viipurissa poliisina toiminut isoisäni sen sijaan sai ”vain” potkut, koska kuljettaessaan punavankeja tarjosi heille matkalla kahvit. Armoa ei tunnettu puolin eikä toisin.

Eikä pelkästään kansojen tai ihmisryhmien välille toivota sovintoa, vaan myös ihmisten kesken. Meillä on lukuisa määrä erilaisia sovintojärjestelmiä ja sovittelijoita, jotka yrittävät saada sovinnon ihmisten välille, jotta vältyttäisiin raskailta oikeudenkäynneiltä. Monet vanhemmat kaipaavat sovintoa lastensa kanssa, ja katkeroituneet tyttäret ja pojat käyttävät suuria summia erilaisiin terapioihin saavuttaakseen sovun ja rauhan edes itsensä kanssa pystyäkseen jatkamaan elämää. Ystävyyssuhteet kariutuvat ja perheet hajoavat, kun sovintoa ei pystytä syystä tai toisesta tekemään.

Voiko ja pitääkö kaikki vääryys sitten antaa anteeksi? Pitääkö kokonaisen kansanryhmän tai etnisen vähemmistön antaa anteeksi silmitön tuho ja vaino, tai kykeneekö hyväksikäytetty lapsi koskaan antamaan anteeksi hyväksikäyttäjälleen, unohtaako pahoinpidelty puoliso hakkaajansa puukon iskut. Suostunko sovintoon seurakuntani sisaren tai veljen kanssa, vaikka olen tullut loukatuksi, ja annanko anteeksi, vaikka loukkaaja ei edes tahdo tai ymmärrä pyytää anteeksi.

Sovinnon tekeminen vaatii omista oikeuksista luopumista ja katsomista lähimmäiseen eikä itseen. Sovinnossa ei ole voittajia ja häviäjiä. On vain kaksi kättä, jotka puristavat toisiaan sovinnon merkiksi.

Kansojen ja ihmisten sovinnot ovat kuitenkin vajavaisia. On yksi sovinto, joka on täydellinen: Jumalan sovintotyö puhtaassa ja synnittömässä Kristuksessa Golgatan ristillä, jossa veri vuodatettiin meidän rikkomustemme tähden ja vieläpä ilmaiseksi. Ei sakkoja, ei kalliita oikeudenkäyntikuluja, ei edes häpeäpaalussa istumista, vaan Jumalan täydellinen armahdus iankaikkisesta kuolemasta iankaikkiseen elämään. Ylösnousemuksellaan Jeesus todisti olevansa Jumala eikä vain tavallinen kuolevainen. Minkä tähden Jeesus otti syntimme omakseen ja vieläpä vapaaehtoisesti? Sen tähden, että Jumala rakasti ja rakastaa meitä niin paljon, että oli valmis antamaan oman poikansa tehdäkseen sovinnon meidän kanssamme. Me olimme niitä, jotka olimme rikkoneet Jumalaa vastaan, mutta hän teki aloitteen sovinnosta. 2. Kor. 5:17 sanoo, että kun teemme sovinnon Jumalan kanssa, olemme Kristuksessa ja meistä tulee uusi luomus. Se mikä on vanhaa, on kadonnut. Katso, uusi on sijaan tullut. Uutena luomuksena, uuden sydämen saaneena, pystymme antamaan anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet kuten Isä meidän -rukouskin meitä opettaa. Omassa voimassamme meistä ei siihen ole. Job 22:21 sanoo, että tee sovinto Jumalan kanssa, elä hänen tahtonsa mukaan, niin saat jälleen onnen.

Klaus Härön elokuva päättyy kohtaukseen, jossa Suomesta palautettu ainoa eloon jäänyt juutalainen lähettää suomalaiselle ”auttajalleen” Abraham Stillerille peltirasian, jonka sisällä on valkoinen villanyytti. Stiller ymmärtää, että hän on saanut anteeksi. Stiller oli itse käyttänyt sitä sovintovälineenä puolisonsa kanssa lausuessaan Jesajan 1:18 sanat: ”Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa.

Tässä sekasortoisessa maailman ajassa meidän tehtävämme on julistaa Hyvää Sanomaa, Jumalan sovintotyötä meidän puolestamme, että mahdollisimman moni ottaisi sen vastaan, saisi syntinsä anteeksi ja saisi kokea iloa, kiitollisuutta, rakkautta ja rauhaa. Golgatalla yhtäkään ihmistä ei unohdettu, vaan jokainen on piirretty naulojen merkitsemiin käsiin. Siellä on sinun kuvasi ja siellä on sinun nimesi. (Jes. 49:15–16)

Onnea ja iloa Kristuksessa toivottaen,

Margit

Naistenillan kuvassa olemme Margitin johdolla valmistaneet kortteja lähetettäväksi Open Doors -järjestön kautta vainotuille kristityille. Useat askartelijoista ehtivät jo lähteä kotiin.

Lähde baptistinaisten Kevätpäiville ja kevään suunnittelukokoukseen

Sierra Leonen opettajastipendit ovat kestävää kehitystä

Kohta tulee vuosi, kun palasin Sierra Leonesta toukokuussa 2024. Jos Luoja suo, teen vielä reissun vuoden 2026 alussa. Toivon meidän yhdessä valmistautuvan sitä varten keräämällä hankerahaa, riisirahaa ja vauvanvaatteita!

Meidän stipendiohjelmamme toimii hienosti koko ajan ja sitä voi hoitaa täältä etäältä. Olen tuloksiin erittäin tyytyväinen.

Meillä on ollut kolmen lukuvuoden ajan 2021-24 viisi stipendiaattia, jotka ovat nyt valmistuneet. He ovat baptistikirkon koulujen palkattomia opettajia, jotka oman työnsä ohella ovat tehneet yliopistossa pätevöitymiskoulutusta. Raha, joka on heille täältä lukuvuosittain lähetetty, on toimitettu suoraan yliopistoille lukukausimaksuihin. Pieni osa on jätetty matkarahoiksi heille itselleen. Jinnah Kampbell on hoitanut tämän rahaliikenteen.

Alusine L. Jones, Makombayn alakoulu, Freetown       

Alusine työskentelee Freetownin laitamilla sijaitsevan koulunsa johtajana, koska hän on nyt ainoa koulutettu opettaja koulussaan. Makombayn koulu on ollut yksi neljästä baptistikirkon koulusta, jolla ei ole ollut omaa koulurakennusta, vaan he työskentelevät kirkkorakennuksessa sermein erotetuissa luokissa. Koulun rakentaminen on nyt aloitettu ja tämä tuo johtajalle vastuullista lisätyötä. Muutenkin Alusine auttaa pastori Brimaa ja on aloittanut myös teologian opintoja etäopetuksena.

Kuvassa Alusine on lastensa kanssa, jotka opiskelevat samassa koulussa.                                                                              

James B. Kanu, Robanan ala- ja yläkoulu, Mambolo

James jatkaa samassa alakoulussa ja on onnistunut nopeasti saamaan itselleen pin- koodin eli saa nyt valtiolta palkkaa. Huomasin jo viimeksi koululla käydessäni, että häneen luotetaan ja hänelle annetaan vastuuta rehtorin ja muiden opettajien toimesta.

Paul Sesay, Kolifan alakoulu, Makeni

Paul on tehnyt opiskeluunsa liittyvät loppukokeet, mutta odottelee edelleen pin- koodiaan. Paul on seurakuntansa nuorten johtaja.

Kuvassa olemme tapaamassa Paulia ja toimittamassa stipendirahaa yliopistolle.

Samuel C. Kamara, Keneman ala- ja yläkoulu

Tällä hetkellä yläkoulu laajenee omaan rakennukseensa, joka antaa alakoululle mahdollisuuden hankkia lisää oppilaita. Samuel työskentelee saadakseen pin- koodin, mutta ei ole taloudellisesti onnistunut saamaan sitä vielä ulos. Seurakunnassaan hän työskentelee taloudenhoitajana.

Kuvassa luovutan stipendirahan Samuelille ja yliopistolle vietävän osan seurakunnan pastorille.

Magret K. Turay, Lunsar

Otimme hänet ohjelmaan, kun hän työskenteli Petifu Bron alakoululla. Välillä hän autteli omaan kyläänsä perustetulla kyläkoululla, mutta on nyt palannut baptistikirkon Just Hope- alakoululle. Mehän pyydämme stipendiehdokkaita allekirjoittamaan paperin, jossa he sitoutuvat ainakin viiden vuoden työskentelyyn baptistikirkon kouluissa.

Magretilla oli vaikeuksia näkönsä kanssa, mutta hän sai ystävältämme Suomesta avustuksen silmäleikkaukseen ja nyt näkö on jälleen parempi.

Kuvassa haastattelen häntä Lunsarissa ennen silmäleikkausta.

Magret jatkaa stipendiaattinamme ja on aloittanut nelivuotisen korkeamman opettajatutkinnon etäkoulutuksen.

Vuosi sitten meillä oli mahdollisuus lisätä ohjelmaamme kaksi uutta stipendiaattia, joilla on siis kaksi vuotta enää jäljellä ohjelmassaan.

Abu Amos Fofanah, Just Hope alakoulu, Lunsar

Opiskeluidensa ja opettajan työnsä ohessa Amos työskentelee seurakunnassa. Hän on avustava pastori ja lapsi- ja nuorisotyön johtaja.

Koulurakennusta myös laajennetaan parhaillaan, joten hanke rahankeräyksineen vaatii paljon Amoksen energiaa. Sitä näyttää löytyvän. Hän on perheetön mies, joka ajaa omalla moottoripyörällään. Olen itsekin ollut pienen matkan hänen kyydissään!

Kuvassa taustalla on rakennus, jossa itse asustelen, kun olen Lunsarin uudistetulla konferenssikeskuksella.

Rebecca Saquee, Central Baptist Ala- ja Yläkoulu, Kono

Rebeccakin aloitti ohjelmassamme jo vuosi sitten. Rebecca opiskelee yläkoulun opettajatutkintoa ja haluaa opettaa sekä ala- että yläkoulussa. Hän on vastuussa lapsi- ja nuorisotyöstä seurakunnissa Konon kaupungin alueella.

Kuvassa baptistikirkon työryhmä haastattelee Rebeccaa.

Tämän lukuvuoden aikana meillä on siis kuusi stipendiaattia; Amos, Rebecca, Magret, joka jatkaa, sekä kolme uutta opettajaa.

Tämän lukuvuoden raha on jo lähetetty maahan.

Haastattelun jälkeen seuraavat kolme uutta opettajaa on hyväksytty ohjelmaan:

Satu Jabaty, New Jerseyn alakoulu, Makeni

Tämä koulu on ulkoministeriön ohjelman aikana ollut yksi hankekouluistamme.

Satu on opettanut koulun esiluokassa kolme vuotta ja aloittanut etäopiskelunsa tämän lukuvuoden alusta. Hän on sen verran nuori, että asuu isänsä ja äitinsä kanssa. Seurakunnassaan hän toimii nuoriso-osastossa sekä johtaa välillä musiikkia ja opettaa pyhäkoulussa.

Fatmata Abu Kamara, Graftonin alakoulu Freetownin liepeillä

Fatmata on asunut Freetownissa tätinsä luona kolme vuotta, jotka hän on opettanut koulussa. Hän käy Gethsemanen baptistikirkossa ja on aktiivinen nuoriso-osastossa.

Hänen vanhempansa asuvat Makenissa. He ovat tosin eronneet. Isä on puuseppä. Äidillä on jonkin asteinen vamma. Perheessä on neljä lasta. Äiti on pikkukauppias. Hän myy paahdettua cassawaa elättääksensä lapsensa.

Kadiatu Ibrahim Kamara, Malambayn alakoulu Mambolossa

Tämäkin koulu on ollut hankekoulumme ja viime lukuvuoden aikana ystävämme Suomesta maksoivat koululle käymälärakennuksen, joka jäi aikanaan rakentamatta.

Kadiatu on jo hieman vanhempi nainen, mutta tuttu meidän matkoiltamme. Tässä koulussa hän on opettanut viisi vuotta ja muissa baptistikouluissa aiemmin. Hän kävi Malambayn baptistikirkossa silloin, kun se vielä toimi, mutta nyt rakennus on huonossa kunnossa, eikä sitä käytetä. Varoja kunnostukseen ei ole löytynyt.

Pohjimmiltaan Fatmata on muslimi. Johdattakoon Jumala häntä löytämään kristityn seurakunnan myös tämän auttamistyömme innostamana.

Miten jatkamme onnistunutta stipendityötämme

Minun koulutuspajani innostavat opettajia. Riisikeräys auttaa opettajien perheitä jonkin aikaa. Tätä kirjoittaessani Jinnah pitää pajaa Lunsarissa ja opettajat olivat kyselleet riisiä. Riisikeräyksen rahoja on aikomus käyttää vasta niissä pajoissa, kun itse olen maassa.

Stipendirahojen avulla koulutetut opettajat ovat kuitenkin parasta ja kestävintä, mitä työstämme maahan jää. Kirkon koulujen opetus pätevöityy, lapsia tulee lisää ja sen kautta seurakunnat saavat myös uutta väkeä kirkkoihin.

Toivon, että työtoverini Jinnah Kampbell pääsee vierailemaan Suomessa tämän vuoden aikana. Kuulet häneltä lisää kirkon koulutyöstä.

Voisitko ottaa yhden opettajan koulutettavaksi. 300€ vuodessa voidaan jakaa 25€ suuruisiin kuukausimaksuihin. Yhden opettajan kouluttaminen viiden henkilön ryhmässä maksaisi vain 5€ kuukaudessa! Meillä on jo uskollisia maksajia, mutta mielellämme ottaisimme lisääkin opettajakoulutettavia vaikkapa ensi lukuvuoden alusta! Yhden opettajan koulutus kestää kolme vuotta. Toki stipenditilille voimme ottaa myös yksittäisiä lahjoituksia.

Kirkon kouluissa on yhteensä yli 400 kouluttamatonta opettajaa, mutta iloitsen suuresti tästä pienestäkin siivusta, jota me hoidamme. Kiitos Taivaan Isälle.

Raili

Suomen baptistikirkko FI33 1581 3000 1150 70

Viitenumerot:             201715              Railin hanke ja EBMI:n lähetystyö

                                     20200                 Riisikeräys

                                     21005                 Opettajien koulutusstipendit

                                     22004                 Afrikkalaisten vaatteiden myynti

Keräyslupa RA/2021/1600 25.11.2021

Jouluun valmistautumisen aika on ollut itselläni tähän asti hyvin kiireinen. Olen hoidellut aina seuraavaksi tapahtuvia asioita, mennyt ja tullut, enkä ole kotona oikein rauhoittunut mihinkään omiin asioihin. Tänä aamuna harmitti, että en ole adventtikynttelikköäkään vielä ottanut esille, kun ei kodissa vielä ole kovin jouluista.

Siinä hetkessä kaivoin kynttelikön esiin ja laitoin sen palamaan. Siirsin tavaroita syrjään keittiön pöydällä ja kasasin niitä pinoihin. Väliäkö sillä, että ei ole vielä talviverhoja eikä joululiinaa ja kukkakin toista vanaansa availeva hujoppi. Ensimmäinen joulukortti on jo kuitenkin. Epätäydellistä, mutta kaunista.

Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me katselimme hänen kirkkauttaan, sellaista kirkkautta kuin ainutsyntyisellä Pojalla on isältä, ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.  Joh.1: 14                                                                                      

Baptistinaisten vuoden teemana on ollut Rakas raamattu. Olemme kuulleet raamatusta monta hyvää, eri asioita painottavaa opetusta. Itse olen mielissäni, että tällä hetkellä avaan kirjan oikein mielelläni ja jopa muistan, mitä sieltä viimeksi luin. Sanan lukeminen on konkreettinen keino viettää hartautta, olla lähellä Jumalaa. Rukouksessakin monesti ajatukset harhailevat.

Jouluna Jeesus syntyi ihmiseksi. Sana tuli lihaksi. Se, mitä Jumala tahtoo, näytettiin meille konkreettisesti siinä, miten Jeesus eli ja opetti.

Miten se, mitä me olemme löytäneet raamatusta, tulee meissä eläväksi. Kulkeeko Jeesus esimerkkinsä mukaan meissä ja meidän kanssamme. Näkyykö meistä Jeesuksen kirkkautta ja hänen rakkauttaan. Hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Meidän elämämme on monella tavalla puutteellista ja uskon, että näin on myös Jumalan tahto. Eipä ollut Jeesuksenkaan maallinen elämä ihan sen alkuhetkistä alkaen ulkoisesti täynnä runsaita lahjoja ja mahdollisuuksia.

Ikuisen joulun jos tahdot löytää, sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan.                            Et löydä kultaa, et juhlapöytää, löydät vain seimen ja tallin koruttoman.

Ensimmäiseen Afrikan jouluuni valmistautuessa tästä laulunsäkeestä tuli tärkeä. Oli aika shokeeraava kokemus, miten vaatimattomasti näin perheiden asuvan ja elävän. Jouluun valmistautuminen ei paljon näkynyt, eikä sierraleonelaisten elämä ole siitä tänä päivänäkään paljon muuttunut. Iloitsen siitä, että saan itse tänä jouluna olla Suomessa ja kyllä ne joulusiivotkin siitä vielä hoituvat.

Saakoon Jeesuksen tuoma valo loistaa meille epätäydellisille ja meidän kauttamme muille. Saakoon se rohkaista koteja eri puolella maailmaa, missä ihmiset ovat vaikeissa tilanteissa tänä jouluna. Maailma näyttää pimeältä, mutta Jeesuksen valoa pimeys ei ole saanut valtaansa.

Siunattua joulua ja Sovinnon vuotta 2025!

Raili Huhtala

Tapahtumia

Yksi kiirettä aiheuttavista juhlistani oli maahanmuuttajatytön ylioppilasjuhlien järjestäminen. Kongolainen Clarice on ollut jo 10 vuotta Suomessa ja suunnittelee kätilön ammattia. Hän on koulun ohessa päässyt töihin synnytysosastolle. Hyvä näin! Sydäntäni ovat sykähdyttäneet kuntani afrikkalaiset maahanmuuttajat, koska kunnallinen työ ei taida ymmärtää, miten tärkeä osuus kirkolla on afrikkalaisten elämässä ja kotouttamisessa.

Naistentyössä seurakunnassamme oli Margitin vetämät pikkujoulut, jotka kokosivat hyvin kaikenikäisiä naisia. Meillä oli mukavaa hyvien syötävien, kilpailuiden, yhdessäolon ja Annelin hartauden merkeissä.

Lähetelkää kuvia tapahtumistanne! Gunilla Koponen oli marraskuulla Vihtavuoren seurakunnassa vierailulla ja hyvin lämpimästi ajatteli sitä vierailua jälkeen päin. Uskon, että muutkin naistenpiirit voivat pyytää Nillaa vierailulle. Hän vastaa pitkälti opetuksestamme tällä hetkellä.

Maaliskuulla tapaamme naisten kevätkokouksen merkeissä Turussa. Alustavaksi päivämääräksi on suunniteltu 29.3. Normaalisti kevätkokouksessa on suunniteltu kesäleiriä. Kuulet kevätkokouksesta ja tapahtumista lisää joulun jälkeen!

Lähetystyöterveisiä

Liisa lähetti Luodon perheeltä terveisiä ja kertoi rukousaiheeksi, että he pysyisivät terveenä, koska koko ajan joku on ollut kipeänä. He pyytävät myös rukoilemaan, että alueen turvallisuustilanne pysyisi vähintään tällaisena kuin se tällä hetkellä on.

Olen kiitollinen siitä, miten Sierra Leonen Kehy-tilille on koko ajan tullut lahjoituksia. Tarvitsemme rahaa heti joulun jälkeen, kun lähetämme opettajastipendiaateille tämän lukuvuoden rahat. Ne viedään suoraan yliopistoille ja opiskelijoille itselleen jää pieni tukiraha. Meillä on ollut uskollisia kannattajia. Ensimmäiset 5 opiskelijaamme ovat nyt valmistuneet. Tulen kyselemään teiltä jatkosta. Tämä työmuotomme on todella kestävää kehitystä ja vaikuttaa lasten ja heitä opettavien aikuisten elämään pitkällä tähtäimellä.

Olen myynyt monessa tilaisuudessa Sierra Leonen baptistikirkon ammattikoulujen valmistamia vaatteita. Olen jo joutunut lähettämään saatuja tuloja Afrikkaan, koska siellä ei muuten saada kirkon ammattikoulujen opettajille palkkoja tai kouluille uusia työskentelymateriaaleja. Joitakin isoja vaatteita muutimme essuiksi joulumyyntiä varten. Vielä ehdit ostaa ja auttaa!

Suomen baptistikirkko FI33 1581 3000 1150 70, Keräyslupa RA/2021/1600 25.11.2021, Stipendit Viite 21005, Vaatteet viite 22004, Riisikeräys viite 20200, Hanke viite 201715.

Näiden essujen mukana on kaksi patalappua ja setti maksaa 25€.

Nämä pelkät essut maksavat 20€. Tilaukset railihuhtala2015@gmail.com

Syyskuisen aamu-uinnin jälkeen Enonkoskella, Ylä-Enonveden rannalla, makoilen rennosti nautiskellen Rovastilan savusaunan lauteella. Eilisen saunomisen jälkeinen ihanan pehmeä lämpö kietoo minut kokonaisvaltaisesti hellään syleilyynsä. Pyhän kosketus ja läsnäolo tuntuu sisimmän syvimpiä sopukoita myöten, ihmeellinen ilo, rauha ja kiitollisuus valtaavat mielen. Aika menettää merkityksensä, voi vaan heittäytyä täysillä tähän hetkeen ja nauttia. ”Kiitos, kun saan tässä olla, kiitos, kun saan levähtää…”, tutun laulun sanat soivat mielessä. Häivähdys Jumalan valtakuntaa tässä ja nyt, pala taivasta.
Iloitsen siitä, että edellisenä päivänä äkkipäätöksellä päätin lähteä ja ajaa neljänsadan kilometrin matkan päästäkseni nauttimaan tästä ihanasta savusaunasta vielä ennen talven tuloa ja tavatakseni rakkaita ystäviä täällä.

Hämärässä saunassa nautiskellessani mieleen nousee Jeesuksen opetus siitä, että Jumalan valtakunta on lasten kaltaisten. Hän myös kehottaa meitä tulemaan lapsen kaltaisiksi päästäksemme sisälle Jumalan valtakuntaan. Eräässä tilanteessa Hän sanoo, että ”Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä”. Nämä ajatukset alkavat puhutella ja saada ulottuvuuksia.

Kun lapsi näkee jotain mielenkiintoista, hän rientää oitis sitä tutkimaan. Hän myös heittäytyy tilanteeseen täysin rinnoin kaiken muun unohtaen. Eräänä syyskuun viikonloppuna minulla on ilo katsella ja heittäytyä mukaan, kun kolmevuotias on kotipihallani aivan innoissaan kaikesta ympärillään. Monenkirjavat maahan pudonneet lehdet ja yllättäen löytyvät sienet saavat hänet haltioihinsa ja ihastuksissaan keräämään niitä. Jopa ruskeiksi muuttuneet kuolleet lehdet ovat hänestä erityisen kauniita. Seuraavana päivänä järjestellään kerättyjä lehtiä ja tutkitaan sienikirjaa täydellisellä antaumuksella ja innolla. Häivähdys Jumalan valtakuntaa tässä ja nyt, pala taivasta.
Vanhempien kertoman mukaan eläintarhassa hän innostui muurahaisista, leppäkertuista, linnuista ja maassa olevista kivistä, ei niinkään leijonista ja apinoista, joita sinne oli tultu katsomaan.

Jeesus siis kehottaa meitä olemaan lapsen kaltaisia.

• Lapsi tarttuu hetkeen, ottaa tilaisuudesta vaarin.
• Lapsi heittäytyy täysin rinnoin, vailla ennakkoluuloja ja on täydellisesti läsnä hetkessä, siinä, missä on ja mitä on tekemässä.
• Lapsi ottaa lahjan vastaan täysin lahjana, miettimättä pitäisikö se ansaita tai antaa vastalahja.
• Lapsi antaa arvoa ja innostuu siitä, mitä monet pitävät arkipäiväisenä ja tavanomaisena, jopa vähäpätöisenä
• Lapsi turvautuu ja luottaa varauksetta kanssaan olevaan aikuiseen, ja myös Taivaan Isään.
  

Lokakuisena lauantaina nämä ajatukset kiteytyvät ja valtaavat taas mieleni kävellessäni seurojentalolle viemään adresseja, omasta ja kyläyhdistyksen puolesta, erään kyläläisen muistotilaisuutta varten.
Mieleeni juolahtaa, että ihmisen elämä täällä, sen ihanimmatkin hetket ja kirkkaimmatkin häivähdykset Jumalan valtakunnasta ovat vain lyhyt esipuhe siihen suurenmoiseen kertomukseen, joka jatkuu ajan rajan tuolla puolen, ikuisuuksiin.

Pirkko Kaskinen

Anna Sanan koskettaa

Kokoonnuimme 7-8.9 Oriveden Päiväkumpuun baptistinaisten syyspäiville. Tänä vuonna oli aiempaa vähemmän naisia koolla, mutta se ei mieltä lannistanut. Päivät alkoivat normaalin tapaan asiakokouksella, ja kokkolalaiset saapuivat paikalle, kuinkas muuten kuin Ruokailuun!

Ensimmäinen tilaisuus vietettiin Riihikirkossa, jossa Hilkka Järvi toimi vetäjänä ja kertoi myöskin, kuinka Jumala oli pelastanut ja auttanut tulipalon syttyessä ja miten pikkusiskot olivat oppineet rukoilemaan Ps 50:15 tavoin ”Hädässäsi huuda minua avuksesi, ja minä tahdon auttaa sinua.” Ja Jumala totisesti auttoi!

Päivillä mukana oli myös Outi Eriksson, joka toimii perheensä kanssa Kokkolan seurakunnan lähetteinä Espanjassa. Outi tunnetaan idearikkaana henkilönä. Oman puheensa jälkeen hän johdatteli meidät rukouspisteille, missä sai mm. Kertoa, mistä on kiitollinen Jumalalle ja mitä tarkoittaa sinulle Isä. Kirjoita paperille ne asiat, joiden ajattelet olevan esteenä sille, että olisit Jumalan käytössä. Kirjoita paperille henkilöiden nimet, kenen elämässä toivoisit Jumalan käyttävän sinua ym.

Perinteiseen tapaan oli myös arvonta, ja arvontapöytä olikin ihan täynnä voittoja. Kiitos kaikille!

Iltaohjelmassa oli vetovastuussa Anja Hujanen. Lastentarhanopettajana hän osasi onkia meistä hieman leikkimielisyyttä. Myöhemmin hän kertoi, kuinka oli itse löytänyt uuden tavan lukea Raamattua ja mitä oli löytänyt Psalmista 119.

Sunnuntai aloitettiin aamuhartaudella. Kiitos siitä Irmeli Torrolle.

Sunnuntaina oli raamattutunti, jonka sain itse pitää. Siinä paneuduttiin siihen, kun Sana koskettaa – se saa muutoksen aikaan ja sitä mitä muutosta Jumala meissä toivoo ja odottaa.

Lopulta oli lähtötilaisuuden vuoro, jossa Raili Huhtala toi lähetysterveisiä ja Sanaa ja lauloimme kiitoslauluja Jeesukselle.

Tilaisuudet striimattiin, kiitos Pihla ja Kaisu. Voit itse käydä tutustumassa syyspäivien antiin ja naistentyön videoihin baptistikirkon you tube -kanavalla www.youtube.com/@Baptistikirkko

Herra oli meidän kanssamme. Siitä on kiitollinen mieli.

Kiitos kaikille, jotka rukoilitte näitten päivien puolesta.

Siunausta ja voimia, toivottaa Nilla  

Naisten virallisessa kokouksessa johtokunnan henkilömäärä pieneni yhdellä, kun Maija Neulanen jäi pois ainakin toistaiseksi. Jatkamme Margit Sinisalon, Ritva Palomäen, Pirkko Kaskisen, Hanna Rein ja Irmeli Torron kanssa. Raili Huhtala jatkaa naistentyön puheenjohtajana.

Kevätkokous ja suunnittelupäivä päätettiin pitää Turussa maaliskuulla. Siitä kuulemme joulun jälkeen lisää. Kevätkokouksessa on perinteisesti suunniteltu kesäleiriä. Kesäleiriä emme ainakaan entiseen malliin pysty pitämään, koska Kesärannan leirikeskus tuhoutui tulipalossa 4.9.

Hyväksyimme toimintasuunnitelman vuodelle 2025, jonka mukaan vuoden opetusteemana on Sovinto.

Reetta Kylmäkoski on kääntänyt marraskuun kansainvälisen baptistinaisten rukouspäivän materiaalin. Rukousiltaa suositellaan vietettäväksi seurakunnissa maanantaina 4.11. Materiaali lähetetään naistenpiireille, mutta se löytyy myös täältä blogisivuilta kohdassa “Kansainvälinen rukouspäivä”. Rukouspäivän kolehti, kuten muukin avustus (lapsi- ja nuorisotyö) naistentyön tilille FI73 1581 3000 0381 08.

Sierra Leonen lähetystyöhankkeen kohdalla toimimme niin, että vuoden 2025 keväällä yritämme saada Railin yhteistyökumppanin Jinnah Kampbellin Suomen vierailulle. Railin matka toteutunee vasta vuoden 2026 alussa.

Muistetaan rukouksissa Suomen baptistinaisia ja yritetään saada nuorempia toimintaan mukaan. Muistetaan maailman kriisipesäkkeitä ja lapsia siellä, kuten myös lähetystyökohteissämme. Luonnonvoimat koettelevat ja kaikki yllättävä tuo kansalle suuria vaikeuksia selvitä taloudellisesti.

Logos Hope laiva vieraili Freetownissa. Edellinen vierailu oli kolme vuotta sitten, kun itsekin olin maassa. Tällä kertaa saimme järjestettyä 100 koululaiselle ja 10 opettajalle vierailun laivalle. Lapsilla ei ollut kirjakaupassa varaa kuin katsella kirjoja, mutta jokainen sai muistoksi Johanneksen evankeliumin. Kokemus vierailusta isolla laivalla on heille ikimuistoinen!

Raili Huhtala

Naistenleirin aiheena oli tänä vuonna ”Miksi luen Raamattua”. Täytyy myöntää, että olen itse melko huono (laiska) lukemaan Raamattua. Päivittäin luen usein vain Päivän tunnussanan ja kappaleen hartauskirjasta. Kuuntelen kylläkin mielelläni radiosta, netistä tai livenä Raamatun opetusta ja usein huomaan löytäneeni jotain uutta hyvinkin tutuista kertomuksista. Välillä innostun jopa itse keräilemään erilaista tausta tietoa eri aiheista. Nykyään tosin aika harvoin. Ihmiskohtalot ja varsinkin Raamatun naiset kiinnostavat ja puhuttelevat. Läheisin heistä on toistaiseksi ollut Magdalan Maria, jonka elämän vaiheisiin Jeesuksen seuraajana olen syventynyt enemmän ja käynyt niitä läpi draaman kautta. Nyt myös toinen Maria eli Betanian Maria, Martan ja Lasaruksen sisaren elämä on alkanut puhuttelemaan. Tässä on joitakin löytöjä.

Betanian Maria on hän, joka voiteli Jeesuksen nardusöljyllä 6 päivää ennen Herran kärsimystä ja ristillä kuolemaa. Maria taisi olla yksi niistä harvoista, joka todella otti tosissaan, mitä Jeesus kertoi kärsimisestään ja kuolemastaan vajaan viikon päästä tuosta tapahtumahetkestä. Mariahan mielellään kuunteli ja vietti aikaa Jeesuksen jalkojen juuressa ja varmaankin Hänen opetuksiaan ja sanojaan jäi mieleensä. Marialta vaadittiin paljon rohkeutta ja nöyryyttä tulla huoneeseen, jossa oli paljon miehiä aterialla. Ainakin siis 15: Jeesus,12 opetuslasta, veljensä Lasarus ja isäntänä Simon pitaalinen, jonka Jeesus oli todennäköisesti parantanut taudistaan. Maria nöyryytti itsensä palvelijan ja orjan asemaan. Samoin kuin Herransa Jeesus pestessään opetuslastensa jalat joitain aikoja aikaisemmin.

Maria rikkoi sinetöidyn noin 300 denarin (melkein vuoden palkka) arvoisen alabasteripullon ja vuodatti Jeesuksen päälle noin 4 dl kallista nardusöljyä. Öljyä oli niin paljon, että sitä riitti valumaan päästä jalkoihin. Jalkoja hän ei kuivannut pyyhkeellä, vaan omilla hiuksillaan. Hän tyhjensi koko pullon, ei vähän, vaan kaikki. Jeesus itse on sanonut, että se joka on saanut paljon anteeksi, rakastaa paljon. Näin uskon myös Marian kokeneen. Rikki lyöty pullo kuvaa myös kärsivää, rikki lyötyä Kristusta, joka tyhjensi itsensä kokonaan ja antoi kaikkensa, jopa henkensä meidän puolestamme sovittaessaan meidän syntimme ristillä.

Tuossa huoneessa, jossa Maria voiteli Jeesuksen, oli kaksi nardusöljyltä tuoksuvaa voideltua: Jeesus ja Maria. Kunpa mekin voisimme olla samanlaisia Kristuksen tuoksun kantajia elämässämme!

Jeesus ei kuitenkaan vaatinut Marialta liikoja, sillä hän itse sanoi, että Maria teki sen minkä voi (Mark.14:8). Ei enempää eikä vähempää.

Jeesus tuntee myös meidät sisimpiä sopukoitamme myöten ja tietää miten heikkoja ja vajavaisia me olemme. Silti tai juuri siksi Hän rohkaisee ja vakuuttaa meille sanassaan: ”Sinä olet Minun palvelijani, sinut Minä olen valinnut enkä sinua halpana pitänyt. Älä pelkää, sillä Minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä Minä olen sinun Jumalasi; Minä vahvistan sinua, Minä autan sinua, Minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.” (Jes.41:9,10) Ja vielä: ”Älä pelkää, sillä Minä olen sinut lunastanut, Minä olen sinut nimeltä kutsunut. Sinä olet minun.” (Jes.43:1)

Etsin nämä Raamatun  jakeet ystävälleni rohkaisuksi ja niitä lukiessani jouduin pyyhkimään silmiäni, sillä tajusin, että nämä sanat on tarkoitettu myös minulle. Luin Raamatun kohdan nyt toisella tavalla: ” Minä olen se Jumalan palvelija. Hän on minut valinnut eikä ole minua halpana pitänyt. Hän pyytää, etten pelkäisi, sillä Hän on kanssani ja etten arkana pälyilisi, sillä Hän on minun Jumalani; Hän vahvistaa minua, Hän auttaa minua, Hän tukee minua vanhurskautensa oikealla kädellä. Ja vielä Hän kehottaa, etten pelkäisi, sillä Hän on minut lunastanut. Hän on minut nimeltä kutsunut. Minä olen Hänen.”

Nämä sanat on tarkoitettu myös sinulle!

Irmeli Torro

Irmeli on päiväkahvikuvassa vihreässä puserossa miniänsä ja lastenlastensa kanssa.

Leiriterveisiä

Baptistikirkon naistenleiri pidettiin tuttuun tapaan Kesärannassa 25.-28.7. Leirille osallistui eri ikäisiä naisia ja lapsia ympäri Suomen. Kokoonpano vaihteli päivien kuluessa perjantain ollessa vilkkain päivä n. 40:llä osallistujalla. Sunnuntain päätöshetkessä osallistujia oli viitisentoista.

Leirin teemana oli tänä vuonna ”Miksi luen Raamattua”. Teemaa käsiteltiin useista näkökulmista raamattuhetkissä ja alustuksissa. Torstain ja perjantain raamattutunneista vastasi Gunilla Koponen. Lauantain opetuksen piti Maija Latvala. Alustushetkistä vastasivat Eija Kuula ja Irmeli Torro. Lapsille oli omat raamattutuntinsa aikuisten ohjelman ohella Senni Sillanpään ja nuorten johdolla.

Raamattutunneilla pohdittiin mm. eri tapoja lukea Raamattua, lukemisen säännöllisyyttä ja motiiveja. Gunillan oppitunneilla käsiteltiin Jumalan Sanaa ravintona kristityille. Kuten manna juutalaisille, sanaa olisi hyvä saada säännöllisesti, sitä on vaikea varastoida. Raamatun tutkiminen auttaa tunnistamaan totuuden, erottamaan oikean väärästä. Maijan opetushetkessä pohdittiin, miten yhteyden ylläpitäminen Jumalaan on tärkeää, ja kuinka Raamattu sanojen ja kielen kautta toimii Jumalan inkarnaationa. Lisäksi tutkimme Psalmin 119 kirjoittajan suhdetta Raamattuun ja mikä häntä motivoi lukemaan Raamattua. Esiin nousi mm. Jumalan Sanan rakastaminen, kuinka Sanan tunteminen auttaa pysymään oikealla polulla ja vihollisen vastustamisessa.

Alustusten pohjalta heränneissä keskusteluissa tuotiin esiin näkökulmia siihen, miten Raamatun tutkimisesta voisi tulla osa arkea ja pohdittiin mihin kaikkeen arjessa käytämmekään aikamme. Lauantaina keskustelimme, miten Kristuksen tuoksu leviää kristityistä joskus ihan ilman sanojakin.

Lasten raamattuhetkissä käytiin läpi mm. Samuelin kohtaamista Jumalan kanssa, suoritettiin Raamattu-aiheisia rastitehtäviä pihamaalla ja eläydyttiin Pietarin hetkiin draaman avulla. ”Raamattu on Jumalan Sana” jäi lapsillekin mieleen.

Ennen leiriä tulijoita oli kehotettu lukemaan Markuksen evankeliumi, ja iltahetkissä sen sisällöstä käytiin tietovisaa eri paikkakuntalaisten välillä. Lisäksi käytiin läpi osallistujien mieleen painuneita raamatunpaikkoja. Perjantain iltaohjelmaan lapset olivat järjestäneet yhteisen jumppahetken. Iltaohjelmien yhteydessä kuultiin myös Railin ja Liisan kuulumisia lähetystyöstä Afrikassa ja Aasiassa.

Sää suosi osallistujia koko leirin ajan. Vapaa-ajan ohjelmaan kuului runsaasti uimista ja saunomista. Saunat olivat lämpimänä joka päivä useampaankin otteeseen. Perjantaina nuoret olivat järjestäneet pihalle yhteisen etsintäleikin, ja illalla pääsimme nauttimaan savusaunan lempeistä löylyistä. Järvivesi oli lämmintä, ja etenkin lapset pulikoivat pitkin päivää. Lauantaina paistettiin iltanuotiolla makkaraa ja nautittiin kesäillasta. Leirillä oli myös mahdollisuus käsitöihin. Lankoja oli tarjolla niin vauvan myssyihin kuin isoäidin neliöistä koottavaan peittoonkin. Ainakin yksi myssy ja palat peittoon saatiin kasaan viikonlopun aikana. Halukkaat pääsivät myös ostamaan Railin Sierra Leonesta tuomia vaatteita ja laukkuja.

Jenni Korpela

Jenni oli leirillä lastensa kanssa. Kuvassa Jenni punaisessa hameessaan ja lapsista ainakin Aukusti.

Lähetystyöterveisiä

Naiset ovat hyvin tärkeä kannustusjoukko lähetystyöasioissa. Sain myydyksi leirillä 18 kassia tai vaatetta Sierra Leonen ammattikoulujen hyväksi. Maija ja Kirsti ovat kuvassa näissä afrikkalaisissa tunikoissaan. Sierra Leonen kesäleireille lähetimme 100 €.

Jinnah kertoi rukousaiheena, miten Sierra Leonessa on ollut kovia sateita, jotka ovat tulleet sisälle kirkkoihin ja koteihin ja aiheuttaneet tuhoa. Ennen uuden lukuvuoden alkua hänen pitää myös löytää henkilö kahteen rehtorin tehtävään, joista toinen, nuori äiti menehtyi yllättäen.

Liisan koko perhe poikkesi leirillä ja perheen miehet kalastivat. He matkustavat Englantiin ystävien luokse 9.8 ja sieltä edelleen työalueelle 20.8. He ovat kiitollisia Suomessa olostaan, mutta myös iloisina matkustamassa jälleen kotiin päin. Muistetaan heitä matkalla ja omassa kotimaassaan tärkeässä tehtävässä.

Leirin jälkeen on vain kuusi viikkoa, kun meidän on jälleen mahdollista tulla yhteen Kokkolan naisten järjestämille syyspäiville.

Siunausta syksyysi ja ilmoittauduthan ajoissa syyspäiville!

Raamatun sana on tämän vuoden teemana meidän opetussuunnitelmassamme. Itse olen aina tuntenut huonoa omaatuntoa liian vähäisestä Raamatun lukemisesta. Raamattu- ja rukouspiirissä olemme kyllä lukeneet ja tutkineet järjestyksessä Raamatun kirjeitä ja opetuksia. Niistä on myös käyty monenlaisia keskusteluita, kuinka kukin asian ymmärtää. Samasta kohdasta voi toinen asia painottua enemmän toiselle, kun joku muu voi asian ymmärtää eri tavalla. Olen aina ihaillut niitä ihmisiä, joilla on heittää Raamatun tekstistä aina joku sana oikeaan paikkaan. He tuntevat ja muistavat Sanaa ja ovat varmaan lukeneet sitä riittävästi.

Omassa raamatunluvussa olen huomannut, kuinka paljon Uudessa Testamentissa kerrotaan Jeesuksen parantavan sairaita. Se aihe tuli myös hyvin henkilökohtaisesti vastaan, kun puolisoni sairastui imusolmukesyöpään melkein kolme vuotta sitten. Meille tuli tavaksi lukea iltaisin toisillemme erilaisia Päivän Sanoja ja niihin selostuksia. Tänä keväänä vähän ennen pääsiäistä Jukan tauti oli edennyt niin, ettei lääkäreillä ollut enää hoitokeinoja. Siinä vaiheessa, kun ei ollut muuta vaihtoehtoa, odotti entistä enemmän, mikä on Jumalan tarkoitus. Ihmeellisesti juuri noitten päivien sanat käsittivät Jumalan parantavan mahdollisuuden. ”Minä olen Herra, sinun parantajasi” tai ”Sano vain sana, niin palvelijani paranee” tai jopa se, kun nainen siellä väentungoksessa koskettaa Jeesuksen vaipan tupsua tullakseen terveeksi. Niinpä me saimme viettää viimeiseen asti meidän normaalia elämää. Ei vaivuttu epätoivoon eikä synkkyyteen, vaan uskoimme ja toivoimme parantumisen ihmeen tapahtuvan. No, sitä ihmettä ei tapahtunut, vaan Jumalalla oli muuta varattuna. Jeesus haki Jukan huhtikuisena keskiviikkoaamuna taivaan kotiin.

Oma taipaleeni jatkuu ja olen kokenut saavani voimia ja lohdutusta monien ihmisten rukousten kannattelemana. Kun toivo sidotaan Jumalan Sanaan, voidaan kestää, vaikka tuntee seisovansa palaneen talon raunioilla. Niin älyttömältä kuin se tuntuu, niin voi olla kiitollinen, kun toinen on saanut kilvoituksensa päätökseen, vaikka oma elämä on 43 yhteisen vuoden jälkeen aivan kysymysmerkkinä. Jostain syystä mielessäni on usein Hengellisestä laulukirjasta laulu 211: “Puhu vain, Jumalain, koske alttarisi hiilellä! Puhu vain, Jumalain. Riemuin vastaan: ´Minut lähetä´.”

Kukin löytäköön oman tapansa lukea Raamattua. Toiset pystyvät syventymään ja sisäistämään montakin lukua, kun taas toiset keräävät sen Sanan pienistä mannapaloista. Sanotaanhan liikunnastakin, että useista pienistä liikkumisista muodostuu päivän mittaan riittävästi tai ainakin enemmän, kuin jos ei liiku ollenkaan.

Siunattua kesänjatkoa kaikille!

Ritva Palomäki

Kiitos, Ritva, henkilökohtaisesta kirjoituksestasi. Taivaan isän hellää huolenpitoa Sinulle ja perheellesi!

Kesäleiri on tulossa jälleen

Ilmoittautuminen kesäleirille on käynnissä. Ajoissa ilmoittautuneille lähetän leirikirjeen, jossa on esimerkiksi leiripäivien ohjelma. Viime vuonna meillä oli mukana uusia, nuorempia naisia lapsineen. Leiriä saa kernaasti siis mainostaa! Paperimainoksia saat haltuusi pyytämällä, mutta myös kirkkokunnan kesäjuhlilla Porvoossa 14.-16.6. Tervetuloa myös sinne!

Olethan merkinnyt kalenteriisi baptistinaisten syyspäivät Oriveden Päiväkummussa 7.-8.9.2024.

Lähetystyöterveisiä

Saavuin Sierra Leonesta kuukausi sitten. Kuvassa olen melkein vielä matkalla. Poikkesimme siskon kanssa syömässä ”roskaruokaa” lentoasemalta tullessa. Miten hyvin täällä kaikki onkaan!

Alakuvassa on seurakuntamme lähetystilaisuus. Kerron mielelläni lähetysasioista lisää aina tilaisuuden tullen.

Muissa kuvissa on vaatteita ja laukkuja, joita jälleen toin Sierra Leonesta. Naisten kanssa kuvasimme niitä nettikauppaa varten. Ensimmäisen kerran vaatteita on myynnissä Porvoon kesäjuhlilla. Nyt on mahdollista kannattaa jopa kolmea kirkon ammattikoulua, ja toki toivon saavani heidän tuotoksensa myydyiksi. Varaa kauppaan mukaan mieluiten käteistä rahaa. Tavataan juhlilla!

Raili