”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla.” Näin alkaa perinteinen joulurauhan julistus, joka on kaikunut jo 1300-luvulta asti Suomen Turusta. Jälleen tämänkin vuoden jouluaattona, jos Jumala suo, tuomiokirkon kellojen lyötyä kaksitoista ilosanoma Vapahtajan syntymästä kajahtaa Brinkkalan talon parvekkeelta Turun kaupungin protokollapäällikön lukemana. Vanhalle Suurtorille kerääntyy vuosi vuoden jälkeen tuhansia ihmisiä kuuntelemaan tuota maailmanhistoriaa mullistaneesta tapahtumasta julistavaa ihanaa sanomaa. Tilaisuutta voi seurata myös radion, television ja internetin kautta ympäri maailmaa. Tämä mahtava perinne sykähdyttää ja ilahduttaa minua suunnattomasti yhä uudelleen.

Ensimmäisen kerran ilouutinen Vapahtajan syntymästä kajahti noin 2020 vuotta sitten enkelin ilmoittamana, noin 3400:n kilometrin päässä meidän asuinsijoiltamme. Saamme olla kiitollisia menneille sukupolville siitä, että uutinen on pysynyt voimissaan ja tavoittanut meidät. Saamme myös olla kiitollisia siitä, että sitä yhä kaiutetaan rakkaassa kotimaassamme. Kirjoitan tätä juttua isänpäivänä 12. marraskuuta. Mieleni valtaa ylenpalttisen suuri ilo ja kiitollisuus myös omia esi-isiäni kohtaan, isääni ja isoisiäni sekä äitiäni ja isoäitejäni. Suvussani on sukupolvien ajan eletty tuota sanomaa todeksi ja välitetty sitä lapsille ja lastenlapsille. Olen erityisen onnekas saatuani niin mittaamattoman arvokkaan perinnön ja parhaan mahdollisen kasvualustan. Toivon, rukoilen ja uskon, että siunaus ei pysähdy minun sukupolveeni.

Jostain syystä en aiemmin tykännyt ollenkaan laulusta ”Maa on niin kaunis…”. Äitini kuoltua tapahtui täyskäännös sen suhteen. Laulun sanoma, varsinkin toinen säkeistö alkoi elää ihan uudella tavalla. ”Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan. Kirkasna aina sielujen laulun taivainen sointu säilyy vaan.” Siinä on juuri jotain olennaista siitä, mitä oman perheeni ja sukuni keskellä olen saanut kokea. Ihan mahtavaa!  

Tuota samaa siunausta olemme Suomessa saaneet kansakuntanakin kokea. Ennen joulurauhan julistusta tilaisuudessa lauletaan virsi ”Jumala ompi linnamme ja vahva turva aina…”. Kansamme ja maamme ainoa todellinen linna ja turva näinäkin aikoina on Jumala. Hänelle saamme olla kiitollisia vapaasta ja itsenäisestä isänmaasta. Siniristilippummekin kertoo suuren sanoman. Nyt on meidän vuoromme sukupolvien ketjussa pitää rohkeasti esillä ilosanomaa Vapahtajasta ja sitä tosiasiaa, missä on todellinen turva ja parantava muutosvoima niin yksilön kuin kansakuntienkin elämässä.

”Kyl me Jeesuksesta lauletaan. Vaikka maailma tahtoo vaientaa, me lauletaan.” Näin naseva teksti löytyy Suomen, ellei koko maailman, pitkäikäisimmän bändin Pro Fiden uunituoreesta julkaisusta. Siinäpä suosikkibändiltäni mainio malli meillekin!

Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Ei ole muuta tietä Jumalan luo. Ei ole muuta perimmäistä totuutta. Vain Hänessä voidaan löytää todellinen elämä, joka kantaa kuolemankin yli. Edelleen on voimassa enkelin aikoinaan kertoma ilouutinen. Meille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus Herra. Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa, kuten oli luvannutkin jo ihmiskunnan historian alkuaikoina. Ja tämä kaikki ihan vaan lahjana!

Ihanaa, että saamme iloiten viettää Vapahtajamme syntymäjuhlaa tänäkin jouluna. Annetaan ilon pulputa niin, että maailma näkee ja kuulee. On todellakin aihetta juhlaan.

Toivotan riemullista ja siunattua juhla-aikaa kaikille!

Pirkko Kaskinen    

Muistoja syyspäiviltä

Rukousta, sanaa, laulua ja mukavaa yhdessäoloa

Naisten syyspäivät viihtyisässä Pyysalon leirikeskuksessa Kangasalla vietettiin 21.-22.10. Järjestelyvuorossa olivat Keski-Suomen naiset, joista moni olikin jo saapunut edellisenä iltana ahkeroimaan kauniita kukkakoristeita yms. Saavuttuamme päärakennukseen oli meitä vastassa ystävälliset siskot Panda-pussin kera. Koin olevani tervetullut.

Herkulliset ruokatarjoilut jäsensivät kätevästi ohjelmaa, joka alkoi syyskokouksella. Välillä pystyi ostamaan käsitöitä naisten työn hyväksi ja arpoja Sierra Leonen työn hyväksi. Arpajaispalkintoja olikin tuotu runsain mitoin.

Päivien aiheena oli rukous ja saimme kuulla runsaasti todistuksia rukousvastauksista. Oman alustuksensa aiheesta pitivät Gunilla K, Eija K, Maija L. sekä Raili H, joka esitteli myös Sierra Leonen työtä. Välillä jakaannuimme 4:n hengen rukoustyhmiin toistemme eestä rukoilemaan. Yhteisessä rukouksessa saimme kuulla myös rohkaisevaa profetiaa.

Lauluryhmä Ester Jyväskylästä oli musiikissa Ursulan johdolla 4:n naisen voimin. Muitakin muusikoita oli palvelemassa laulun sekä kitaran- ja pianonsoiton lahjoillaan. Minua puhutteli erityisesti Gunillan esittämä laulu Milloin Viimeksi, joka jäi korvamatona soimaan päähäni.

Ruuat ja kahvit Pandan lakuineen ja suklaineen tuntuivat maistuvan sisarille, ja oli mukavaa keskustella tuttujen ja uusienkin siskojen kanssa. Tunnelma oli lämpimän salliva, ja läsnä sai olla juuri omana itsenään. Huumorikin kukki mukavasti ja sai meidät monesti nauramaan.
Myös jumppahetket sekä illalla (ranta)saunominen (uinteineen) kuuluivat ohjelmaan. Illalla saimme nukahtaa rauhaisaan uneen monikerroksisessa toimintakeskuksessa, joka oli samalla päärakennus.

Ohjelma oli melko tiivis, johtuen ilmeisesti lyhyestä viikonlopun ajasta. Kaikkiaan meitä taisi olla koolla liki 60 naista, joista osa päiväkävijöitä. Ilmatkin suosivat kivasti, tosin pois lähtiessämme alkoi sataa lunta. Kokonaisuutena ihanat naisten päivät minulle uudessa paikassa.

Kiitollisena Katja Koskinen (myös Keski-Suomesta)

Syyskokouksen päätöksiä

• Uuden 5-vuotisen opetussuunnitelman teemoina tulevat olemaan Sana, Sovinto, Seurakunta, Suunnitelma ja Siunaus. Rakas raamatun Sana ohjaa meitä Sovintoon Jumalan ja itsemme kanssa. Tarvitsemme Seurakuntaa löytääksemme Suunnitelman, että voisimme olla Siunauksena toisille.
• Päätettiin pitää kevään suunnittelupäivä Pohjanmaalla Jurvassa tai Kauhajoella. Alustava aika on lauantaina 23.3.2024.
• Johtokuntaan valittiin uusina jäseninä Hanna Rei ja Irmeli Torro vuosiksi 2024-26. Johtokunnassa jatkavat Ritva Palomäki ja Raili Huhtala, jotka on valittu vuosiksi 2023-25 sekä Margit Sinisalo, Maija Neulanen ja Pirkko Kaskinen, jotka on valittu vuosiksi 2022-24.
• Naiset maksavat baptistikirkon lapsi- ja nuorisotyölle tukea 100 € / kk.
• Baptistinaiset päättivät alkaa maksaa yhtä opettajastipendiä Sierra Leoneen 300€ /vuosi.

Suomen baptistinaisten tili on Suomen baptistikirkko FI73 1581 3000 0381 08.

Viitenumerot 201825 Lapsi- ja nuorisotyö, 40002 Sierra Leonen työ, 50005 naistentyö

Lähetystyöstä

Liisan ja Tuomon kotimaassa on alkanut syksy. Tuulee ja on viileää ja takit ja hatut ovat tarpeen ja välillä saappaatkin.

Rukousaiheena on maan turvallisuustilanne, jotta perhe voisi pysyä asemapaikallaan ja työt voisivat suunnitellusti jatkua.

Muistetaan maailman sotaa käyviä kansoja ja alueita!

Raili pakkailee tavaroita lähteäkseen 28.11 Sierra Leoneen. Siitä matkasta voit pian lukea Raili reissaa -blogin puolelta.

Siunausta ja johdatusta meidän kaikkien uuteen vuoteen!