Naistenleirin aiheena oli tänä vuonna ”Miksi luen Raamattua”. Täytyy myöntää, että olen itse melko huono (laiska) lukemaan Raamattua. Päivittäin luen usein vain Päivän tunnussanan ja kappaleen hartauskirjasta. Kuuntelen kylläkin mielelläni radiosta, netistä tai livenä Raamatun opetusta ja usein huomaan löytäneeni jotain uutta hyvinkin tutuista kertomuksista. Välillä innostun jopa itse keräilemään erilaista tausta tietoa eri aiheista. Nykyään tosin aika harvoin. Ihmiskohtalot ja varsinkin Raamatun naiset kiinnostavat ja puhuttelevat. Läheisin heistä on toistaiseksi ollut Magdalan Maria, jonka elämän vaiheisiin Jeesuksen seuraajana olen syventynyt enemmän ja käynyt niitä läpi draaman kautta. Nyt myös toinen Maria eli Betanian Maria, Martan ja Lasaruksen sisaren elämä on alkanut puhuttelemaan. Tässä on joitakin löytöjä.

Betanian Maria on hän, joka voiteli Jeesuksen nardusöljyllä 6 päivää ennen Herran kärsimystä ja ristillä kuolemaa. Maria taisi olla yksi niistä harvoista, joka todella otti tosissaan, mitä Jeesus kertoi kärsimisestään ja kuolemastaan vajaan viikon päästä tuosta tapahtumahetkestä. Mariahan mielellään kuunteli ja vietti aikaa Jeesuksen jalkojen juuressa ja varmaankin Hänen opetuksiaan ja sanojaan jäi mieleensä. Marialta vaadittiin paljon rohkeutta ja nöyryyttä tulla huoneeseen, jossa oli paljon miehiä aterialla. Ainakin siis 15: Jeesus,12 opetuslasta, veljensä Lasarus ja isäntänä Simon pitaalinen, jonka Jeesus oli todennäköisesti parantanut taudistaan. Maria nöyryytti itsensä palvelijan ja orjan asemaan. Samoin kuin Herransa Jeesus pestessään opetuslastensa jalat joitain aikoja aikaisemmin.

Maria rikkoi sinetöidyn noin 300 denarin (melkein vuoden palkka) arvoisen alabasteripullon ja vuodatti Jeesuksen päälle noin 4 dl kallista nardusöljyä. Öljyä oli niin paljon, että sitä riitti valumaan päästä jalkoihin. Jalkoja hän ei kuivannut pyyhkeellä, vaan omilla hiuksillaan. Hän tyhjensi koko pullon, ei vähän, vaan kaikki. Jeesus itse on sanonut, että se joka on saanut paljon anteeksi, rakastaa paljon. Näin uskon myös Marian kokeneen. Rikki lyöty pullo kuvaa myös kärsivää, rikki lyötyä Kristusta, joka tyhjensi itsensä kokonaan ja antoi kaikkensa, jopa henkensä meidän puolestamme sovittaessaan meidän syntimme ristillä.

Tuossa huoneessa, jossa Maria voiteli Jeesuksen, oli kaksi nardusöljyltä tuoksuvaa voideltua: Jeesus ja Maria. Kunpa mekin voisimme olla samanlaisia Kristuksen tuoksun kantajia elämässämme!

Jeesus ei kuitenkaan vaatinut Marialta liikoja, sillä hän itse sanoi, että Maria teki sen minkä voi (Mark.14:8). Ei enempää eikä vähempää.

Jeesus tuntee myös meidät sisimpiä sopukoitamme myöten ja tietää miten heikkoja ja vajavaisia me olemme. Silti tai juuri siksi Hän rohkaisee ja vakuuttaa meille sanassaan: ”Sinä olet Minun palvelijani, sinut Minä olen valinnut enkä sinua halpana pitänyt. Älä pelkää, sillä Minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä Minä olen sinun Jumalasi; Minä vahvistan sinua, Minä autan sinua, Minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.” (Jes.41:9,10) Ja vielä: ”Älä pelkää, sillä Minä olen sinut lunastanut, Minä olen sinut nimeltä kutsunut. Sinä olet minun.” (Jes.43:1)

Etsin nämä Raamatun  jakeet ystävälleni rohkaisuksi ja niitä lukiessani jouduin pyyhkimään silmiäni, sillä tajusin, että nämä sanat on tarkoitettu myös minulle. Luin Raamatun kohdan nyt toisella tavalla: ” Minä olen se Jumalan palvelija. Hän on minut valinnut eikä ole minua halpana pitänyt. Hän pyytää, etten pelkäisi, sillä Hän on kanssani ja etten arkana pälyilisi, sillä Hän on minun Jumalani; Hän vahvistaa minua, Hän auttaa minua, Hän tukee minua vanhurskautensa oikealla kädellä. Ja vielä Hän kehottaa, etten pelkäisi, sillä Hän on minut lunastanut. Hän on minut nimeltä kutsunut. Minä olen Hänen.”

Nämä sanat on tarkoitettu myös sinulle!

Irmeli Torro

Irmeli on päiväkahvikuvassa vihreässä puserossa miniänsä ja lastenlastensa kanssa.

Leiriterveisiä

Baptistikirkon naistenleiri pidettiin tuttuun tapaan Kesärannassa 25.-28.7. Leirille osallistui eri ikäisiä naisia ja lapsia ympäri Suomen. Kokoonpano vaihteli päivien kuluessa perjantain ollessa vilkkain päivä n. 40:llä osallistujalla. Sunnuntain päätöshetkessä osallistujia oli viitisentoista.

Leirin teemana oli tänä vuonna ”Miksi luen Raamattua”. Teemaa käsiteltiin useista näkökulmista raamattuhetkissä ja alustuksissa. Torstain ja perjantain raamattutunneista vastasi Gunilla Koponen. Lauantain opetuksen piti Maija Latvala. Alustushetkistä vastasivat Eija Kuula ja Irmeli Torro. Lapsille oli omat raamattutuntinsa aikuisten ohjelman ohella Senni Sillanpään ja nuorten johdolla.

Raamattutunneilla pohdittiin mm. eri tapoja lukea Raamattua, lukemisen säännöllisyyttä ja motiiveja. Gunillan oppitunneilla käsiteltiin Jumalan Sanaa ravintona kristityille. Kuten manna juutalaisille, sanaa olisi hyvä saada säännöllisesti, sitä on vaikea varastoida. Raamatun tutkiminen auttaa tunnistamaan totuuden, erottamaan oikean väärästä. Maijan opetushetkessä pohdittiin, miten yhteyden ylläpitäminen Jumalaan on tärkeää, ja kuinka Raamattu sanojen ja kielen kautta toimii Jumalan inkarnaationa. Lisäksi tutkimme Psalmin 119 kirjoittajan suhdetta Raamattuun ja mikä häntä motivoi lukemaan Raamattua. Esiin nousi mm. Jumalan Sanan rakastaminen, kuinka Sanan tunteminen auttaa pysymään oikealla polulla ja vihollisen vastustamisessa.

Alustusten pohjalta heränneissä keskusteluissa tuotiin esiin näkökulmia siihen, miten Raamatun tutkimisesta voisi tulla osa arkea ja pohdittiin mihin kaikkeen arjessa käytämmekään aikamme. Lauantaina keskustelimme, miten Kristuksen tuoksu leviää kristityistä joskus ihan ilman sanojakin.

Lasten raamattuhetkissä käytiin läpi mm. Samuelin kohtaamista Jumalan kanssa, suoritettiin Raamattu-aiheisia rastitehtäviä pihamaalla ja eläydyttiin Pietarin hetkiin draaman avulla. ”Raamattu on Jumalan Sana” jäi lapsillekin mieleen.

Ennen leiriä tulijoita oli kehotettu lukemaan Markuksen evankeliumi, ja iltahetkissä sen sisällöstä käytiin tietovisaa eri paikkakuntalaisten välillä. Lisäksi käytiin läpi osallistujien mieleen painuneita raamatunpaikkoja. Perjantain iltaohjelmaan lapset olivat järjestäneet yhteisen jumppahetken. Iltaohjelmien yhteydessä kuultiin myös Railin ja Liisan kuulumisia lähetystyöstä Afrikassa ja Aasiassa.

Sää suosi osallistujia koko leirin ajan. Vapaa-ajan ohjelmaan kuului runsaasti uimista ja saunomista. Saunat olivat lämpimänä joka päivä useampaankin otteeseen. Perjantaina nuoret olivat järjestäneet pihalle yhteisen etsintäleikin, ja illalla pääsimme nauttimaan savusaunan lempeistä löylyistä. Järvivesi oli lämmintä, ja etenkin lapset pulikoivat pitkin päivää. Lauantaina paistettiin iltanuotiolla makkaraa ja nautittiin kesäillasta. Leirillä oli myös mahdollisuus käsitöihin. Lankoja oli tarjolla niin vauvan myssyihin kuin isoäidin neliöistä koottavaan peittoonkin. Ainakin yksi myssy ja palat peittoon saatiin kasaan viikonlopun aikana. Halukkaat pääsivät myös ostamaan Railin Sierra Leonesta tuomia vaatteita ja laukkuja.

Jenni Korpela

Jenni oli leirillä lastensa kanssa. Kuvassa Jenni punaisessa hameessaan ja lapsista ainakin Aukusti.

Lähetystyöterveisiä

Naiset ovat hyvin tärkeä kannustusjoukko lähetystyöasioissa. Sain myydyksi leirillä 18 kassia tai vaatetta Sierra Leonen ammattikoulujen hyväksi. Maija ja Kirsti ovat kuvassa näissä afrikkalaisissa tunikoissaan. Sierra Leonen kesäleireille lähetimme 100 €.

Jinnah kertoi rukousaiheena, miten Sierra Leonessa on ollut kovia sateita, jotka ovat tulleet sisälle kirkkoihin ja koteihin ja aiheuttaneet tuhoa. Ennen uuden lukuvuoden alkua hänen pitää myös löytää henkilö kahteen rehtorin tehtävään, joista toinen, nuori äiti menehtyi yllättäen.

Liisan koko perhe poikkesi leirillä ja perheen miehet kalastivat. He matkustavat Englantiin ystävien luokse 9.8 ja sieltä edelleen työalueelle 20.8. He ovat kiitollisia Suomessa olostaan, mutta myös iloisina matkustamassa jälleen kotiin päin. Muistetaan heitä matkalla ja omassa kotimaassaan tärkeässä tehtävässä.

Leirin jälkeen on vain kuusi viikkoa, kun meidän on jälleen mahdollista tulla yhteen Kokkolan naisten järjestämille syyspäiville.

Siunausta syksyysi ja ilmoittauduthan ajoissa syyspäiville!